Matkailun miljardituet halutaan ohjata entistä tehokkaammin
Matkailusta vastaavan ulkomaankauppaministerin Kimmo Sasin (kok.) mielestä matkailualalle on työntynyt mitä erilaisempia puolijulkisia tahoja tähtäimessään kasvun mahdollisuudet ilman, että monellakaan olisi matkailutoimialasta selkeää näkemystä, ammatillista osaamista saatikka kokemusta. Nämäkin tahot pyrkivät hyötymään matkailun saamasta julkisesta tukipotista.Suomen vetovoima matkailumaana on kasvanut tuntuvasti ja osa palvelutarjonnasta pysyy kehityksessä hyvin mukana. Matkailun samat miljardituet leviävät kuitenkin sirpaleina eri kanavia pitkin myös lyhytjännitteisiin hankkeisiin.
Kauppa- ja teollisuusministeriö pyrkii arvioimaan uuden selvityksen valossa entistä tarkemmin matkailuun sijoitettujen panostusten tuloksia, toimintalinjoja, painopisteitä ja tavoitteita.
Kokonaistulot yli 30 miljardia
Suomessa tuetaan matkailua julkisin varoin vuosittain runsaalla kahdella miljardilla matkalla. Tästä summasta noin miljardilla tuetaan varsinaista matkailua ja 1,3 miljardilla matkailua tukevien palvelujen kehittämistä.
Viime vuonna matkailun kokonaistulot olivat yli 30 miljardia markkaa ja kansainvälinen, maamme ulkomailta saatu matkailutulo oli 8,5 miljardia markkaa, joka on samaa luokkaa kuin Suomen koko tuonti Ranskasta samana vuonna. Matkailu työllistää ja tuo verotuloja.
Suomen kuva matkailijoita houkuttelevana maana on juuri nyt erityisen hyvä. Sen hyödyttämiseksi kuntien kannattaisi ministeri Kimmo Sasin mielestä tehostaa rahoitustaan hankkeisiin ja palveluihin, jotka palvelevat matkailijoita, mutta myös usein samalla kunnan omaa väestöä.
Mittavaa julkisen tuen lisäystä Sasi ei lupaa, mutta valtion lisärahoitus kuntien omiin hankkeisiin on mahdollinen. Tällaisia hankkeita saattaa olla esimerkiksi sillan rakentaminen houkuttelevalle luontokohteelle tai oman kulttuuritarjonnan tukeminen niin, että se kiinnostaa naapurikuntalaisiakin.
Kuntien panos on Sasin mukaan varsin tuntuva jo nyt. Kunnat osoittavat varsinaisen matkailun pyörittämiseen 256 miljoonaa markkaa ja alueidensa palvelutarjonnan kehittämiseen 762 miljoonaa eli yhteensä toista miljardia.
Kuntien osuus pelkästään matkailumarkkinoinnista on 25 markkaa asukasta kohden eli 180 miljoonaa markkaa, jonka käyttöä Matkailun edistämiskeskus koordinoi.
Tukea monen tahon kautta
Matkailun julkisen rahoituksen määrää ja kohdentumista valottaneen tutkimuksen julkistamisen yhteydessä ulkomaankauppaministeri Kimmo Sasi korosti, että matkailuelinkeinoa kohdellaan ja edistetään pk- ja työvoimavaltaisena viennin kasvualana.
Kauppa- ja teollisuusministeriön näkökulma matkailuun on elinkeinopoliittinen ja ministeriön tavoitteena on edistää elinkeinon kannattavuutta ja kilpailukykyä.
Matkailu on elinkeinona kasvanut viime vuosina kuin keskimäärin muukin yritystoiminta. Ala seuraa selvästi muun elinkeinotoiminnan kausivaihteluja. Matkailu kasvaminen erityisesti Uudellamaalla kertoo esimerkiksi bisnesmatkailun kasvusta, ei niinkään ulkomailta tulevien turistien määrän kasvusta.
Matkailun julkinen rahoitus on sirpaleista ja vaikeasti hahmotettavaa. Sen selvittämiseksi kauppa- ja teollisuusministeriö tilasi tutkimuksen Tampereen yliopiston Liiketaloudelliselta tutkimuskeskukselta.
Selvityksen mukaan matkailurahaa kulkeutuu mm. seitsemän ministeriön, 15 TE-keskuksen, kaikkien kuntien ja parinkymmenen ympäristökeskuksen, Matkailun edistämiskeskuksen sekä maakuntien liittojen kautta. Näiden lisäksi tulevat vientiponnisteluja tukevat järjestöt sekä EU-tuki.
Lappi saa eniten
Matkailuhankkeissa on havaittu sama ilmiö kuin pk-yritystoiminnassa yleisemminkin. Valmius hakea tukea EU:lta ja muilta tahoilta on kasvanut, mutta tuen päättyessä lupaavasti käynnistynyt hanke saattaa kuivahtaa kokoon ja projektiin palkatut jäävät vaille pysyvää työpaikkaa.
Rahoitusselvityksen laatijat korostavatkin, että hankkeissa kannattaisi vahvistaa jo olemassa olevia paikkakuntien vetonauloja pikemmin kuin ponkaista uusia, paikalliselle kulttuurille kovin vieraita projekteja.
Kuluneiden viiden vuoden aikana matkailulle ohjautui kaikesta Suomen saamasta EU-tuesta vajaat seitsemän prosenttia. Kaikkien hankkeiden keskimääräinen EU-tuki on ollut 280 000 markkaa ja matkailuhankkeiden keskimäärin 223 000 markkaa.
EU-osarahoitteista tukea ohjautuu ylivoimaisesti eniten Lappiin, toiseksi eniten Etelä-Savoon, Pohjois-Karjalaan, Pohjois-Pohjanmaalle sekä Kainuuseen.
Todelliseen elinkeinon nousuun ja kukoistukseen EU-raha ei tutkimuksen laatijoiden mukaan kehitysalueilla useinkaan riitä. On huomioitava tilanne, josta siellä lähdetään liikkeelle.
MARGIT HARA
11.8.2000
