Kulttuuriministeri Suvi Lindén muistuttaa kulttuuriteollisuuden kasvusta:

Sisältötuotantoon kehittämispanoksia

Kulttuuriministeri Suvi Lindénin johtama sisältötuotantohanke kuuluu keskeisesti hallituksen tulevaisuuspakettiin. Tietoyhteiskunnan sisältöjä kehittävässä hankkeessa on mukana useita eri ministeriöitä. Sen tarkoituksen on nostaa Suomi tietoliikenneteknologian ohella myös merkittäväksi sisältöteolliseksi maaksi.

- Tulevaisuuden menestystekijä on pitkälti niissä sisällöissä, jotka tekniikka mahdollistaa toteaa Lindén. Hän muistuttaa, että uusissa teknisissä tuotteissa pitää olla myös uutta sisältöä.

Alueellisia yrityshautomoita

Teknologiapuolen yritysten kehityksessä on malleja, joita kulttuuriministeri soveltaisi myös sisällöntuotantoon. Hän mainitsee yrityshautomot ja teknologiakylätä, joita sisällöntuotantoonkin soveltaa myös alueellisesti. Näihin vain tarvitaan panostusta.

- Kun sisällöntuottajia alkaa syntyä, niin ainakin alan ihmiset sanovat, että sijoitusrahaa löytyy. Alkuvaiheessa yhteiskunnan rooli liikkeellepanevana voimana on tärkeä.

Alueellisista hankkeista Lindén ottaa esimerkiksi Pohjois-Savon kulttuurituotantokeskuksen, jossa vuosien ajan on selvitetty alueen sisältöosaamista. Mukana on myös Sonera ja muita vakavaraisia tahoja. Tarkoituksena on tarjoa parisataa uutta kulttuuriteollisuuden työpaikkaa.

- On havaittu, että tässä on uusi mahdollisuus. Lindén yllyttääkin kokoamaan voimia alueittain ja käynnistämään tuotantoa. Tekeminen ei kysy enää paikkaa vaan sitä mitä on korvien välissä.

Sisältöraha ongelma ministeriössä

Hän myöntää olevansa pettynyt, että hallituksen tulevaisuuspaketissa ei sisällöntuotannolle herunut kuin 45 miljoonaa markkaa opetusministeriölle. Kulttuuriministerin mukaan rahaa olisi tarvittu esimerkiksi sisäministeriön puolelle.

Sisältötuotantotyöryhmä miettii parhaillaan rahan jakoa. Lindén ennakoi, että opetusministeriön sisälläkin voi jaosta syntyä ongelmia. Hänen mukaansa rahaa ei voi jakaa puoliksi niin, että toinen puoli menisi Maija Raskille (sd.) digitaalisten oppimateriaalien tuotantoon.

Vaikka 45 miljoonan summa oli pieni, oli sekin Lindénistä kädenojennus. Ministeriö on hakenut vuosittain sisältötuotantoon sataa miljoonaa markkaa.

TEKES:n rinnalle SIKES?

Sisällöntuotannon yhteydessä on puhuttu myös TEKES:n tavoin toimivasta kulttuurin kehittämiskeskuksesta, KUKES:ista tai sisällöntuotannon kehittämiskeskuksesta SIKES:istä.

Lindénin mukaan ajatusmallia on ajettu tulevaisuuspakettiin. Ensimmäinen vaikeus on kuitenkin jo siinä, että sisältötuotanto ei käsitteenäkään ole aina kaikille ollut selvä.

- Kovasti kallistun sille kannalle, että tarvitaan sellainen osaamis- ja kehittämiskeskus josta saisi tietoa. Tekijänoikeudet erityisesti herättävät kysymyksiä, samoin rahoituskysymykset, luettelee kulttuuriministeri.

Kokonaan toinen kysymys on perustetaanko uusi organisaatio vai alkaako toiminta esimerkiksi osana TEKES:iä. Yhtenä tahona on mainittu myös Suomen elokuvasäätiö. Sellaisiakin mahdollisuuksia on väläytelty, että jonkin nykyisen laitoksen toimialaa muutettaisiin sopivasti.

Lindén toteaa, että selvittelyyn liittyy myös se onko EU perustamassa tietoyhteiskuntavirastoa ja jos niin mihin se sijoittuisi.

Tekijänoikeuslait uusiksi

Keskeisimmäksi lainsäädännölliseksi osaksi sisältötuotantoa Suvi Lindén nostaa tekijänoikeuslainsäädännön kehittämisen.

Suojatun aineiston käytön korvaamisesta koskevasta direktiivistä on EU:ssa päästy poliittiseen sopuun ja kansallisen lainsäädännön työstäminen alkaa vielä tämän vuoden aikana.

- Pitäisi ratkaista kysymyksiä siitä miten meidän kansallisoopperamme voisi olla televisiossa useammin tai miten meidän oopperaamme voisi myydä ulkomaille. Se kaatuu monesti tärkeisiin, mutta pieniin asioihin, sanoo Lindén viitaten sopimuksiin ja tekijänoikeuslainsäädäntöön, jotka on tehty aivan toista aikaa varten.

- Samoin esimerkiksi teatterikappaleita ei saada televisioitua kun yksikin näyttelijä voi estää sen, hän jatkaa. Tuottajilla ei ole mitään tekijänoikeuksia. Sisältöjä pitäisi Lindénin mukaan kuitenkin päästä levittämään, näin alennettaisiin myös kustannuksia.

Kulttuuriteollisuus kasvaa nopeasti

Uusi kasvava toimialue lisää myös perinteisen kulttuurin vaikuttavuutta ja merkittävyyttä, uskoo Lindén. Perinteiset kuvataide ja kirjallisuus tarvitaan mukaan, ilman niitä ei uuden teknologian sisältöjäkään synny.

- Sellaisetkin tahot, jotka ovat viis veisanneet kulttuurista havahtuvat siihen, että tämä sektori on hyvin tärkeä ja merkittävä. Havaitaan myös se, että tälläkin sektorilla on valtavasti työpaikkoja.

- Kulttuuriteollisuus on suurin kasva teollisuuden ala tietoteollisuuden ohella, mikä on monelle yllätys. Kulttuurin merkitys talouselämässäkin kasvaa.

- Veikkaan, että meidän mahdollisuudet tukea myös perinteistä kulttuuria paranee. Kun kulttuurin merkitys kasvaa taloudellisesta näkökulmasta ja työpaikkojen luojana, niin silloin on aina helpompi perustella tarvetta rahaan, apurahoihin ja perinteisten kulttuurimuotojen tekemiseen.

PETE PAKARINEN
11.8.2000

Politiikka -sivulle