Kudossiirrot ja kloonaus puhuttavat
Paula Kokkonen: Keskustelu lääkintäoikeudesta liian vähäistä
Lääkintäoikeuden 13. maailmankongressin puheenjohtaja, WAML:n varapresidenttinä jatkava kansanedustaja Paula Kokkonen (kok.) kaipaisi lisää kansallista keskustelua lääkintäoikeuden kysymyksistä.Paula Kokkonen on ollut tiiviisti mukana kongressin valmistelutyössä. Juristin koulutuksen saanut Kokkonen on perehtynyt lääketieteen kysymyksiin ensisijaisesti oikeudelliselta kannalta, mutta vaikeat aiheet herättävät usein myös tarvetta moraalisiin ja eettisiin pohdintoihin.
- Kongressissa käsitellään lääkintäoikeuden kenttää kokonaisuutena. Yhteiskunnallinen keskustelu aiheesta on mielestäni liian vähäistä. Suomessa pitäisi edistää tämän alan keskustelua, Kokkonen sanoo.
- On hyvä, että tähän kongressiin on saatu edustajia myös kehitysmaista ulkoministeriön kehitysyhteistyövarojen turvin.
Nykypäivän lääketieteen kehitys on nopeaa ja uusia, jopa mullistavia kehitysaskeleita saavutetaan suuren yleisön tietämättä. Myös liike-elämän ja lääketieteen yhteys tuntuu vahvistuvan jatkuvasti.
Kokkonen kertoo tästä raflaavan esimerkin.
- Esimerkiksi Islanti on myynyt käytännössä koko kansallisen geeniperimänsä yksityiselle yritykselle ilman, että asiasta olisi käyty sen kummempaa keskustelua.
Monia ongelmallisia kysymyksiä
Yksi kongressin pääteemoista on potilaan oikeudet ja ihmisarvoinen kohtelu hoitotyössä. Niiden ohella joudutaan paneutumaan nykylääketieteen mahdollisuuksiin yksilötasolla. Vaikka puhutaan henkilökohtaisista valinnoista, kattavaa lainsäädäntöä tarvittaisiin.
Asiassa on saavutettu edistysaskelia ja aikaansaatu kansainvälisiä sopimuksia, mutta käytännössä esiintyy useita vakavia ongelmia, jotka vaatisivat ratkaisua.
- Meillä on WHO:n potilaan oikeuksia koskeva julistus. Suomi on etenemässä säädöstasolla. Kudossiirtolaki on ollut yksi ongelmakohta, mutta sitä ollaan nyt ratifioimassa.
- Vaikeita kysymyksiä ovat geeniteknologia ja esimerkiksi elinten kaupallistuminen eli kaupankäynti siirrännäiselimillä ansaitsemistarkoituksessa, Kokkonen sanoo.
- Keinohedelmöitys on yksi asia, jossa Suomi on jälkijunassa. Sitä koskevaa lainsäädäntöä ei ole ja esimerkiksi kohdunvuokraus on mahdollista, hän jatkaa.
- Geeniteknologia on kuuma keskustelunaihe. Siihen liittyy paljon hyvääkin ja mahdollisuuksia, mutta kuitenkin liikutaan vaarallisilla vesillä.
Potilaan oikeudet keskeinen teema
On vaikeaa vetää suoraa yhteyttä terveydenhuollon lainsäädännön ja potilaan oikeuksien toteutumisen välille. Kuitenkin toimivalla lainsäädännöllä voidaan rakentaa tarvittavaa pohjaa asioiden kehittymiselle oikeaan suuntaan.
WHO:n terveydenhuollon juridiikan erityisasiantuntija Geneviéve Pinet painotti Helsingin kongressissa lainsäädännön merkitystä esimerkiksi tartuntatautien ehkäisyssä.
- Terveydenhuollon lainsäädäntö, terveyspolitiikka ja kansanterveysohjelmat ovat kaikki keskeisessä asemassa kansallisen terveyden kehittämisessä. Terveydenhuollon lainsäädäntö on osoittautunut tehokkaaksi välineeksi kansanterveydelle asetettujen tavoitteiden toimeenpanossa.
- Se on samalla poliittinen tahdonilmaus, viesti siitä, millainen painoarvo kansalaisten terveydellä yhteiskunnassa on, Pinet sanoi.
- Terveydenhuollon lainsäädännön ja terveyspolitiikan merkitys korostuu erityisesti taistelussa tartuntatauteja vastaan. Maailmanlaajuisesti tartuntataudit ovat yleisin lasten ja nuorten kuolinsyy. Tartuntatauteihin kuolee noin 13 miljoonaa ihmistä vuodessa eli noin 1 500 ihmistä tunnissa, hän jatkoi.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Riitta-Leena Paunion mukaan lainsäädännöllä on keskeinen merkitys silloin, kun kyseessä ovat mielenterveyspotilaat, lapset ja vanhukset
- Periaatteesta, jonka mukaan ihmisten hoitaminen heidän toivomustensa vastaisesti on sallittua vain lain asettamissa rajoissa, on tullut osa modernia ihmisoikeuskäsitystä.
- Laissa on määriteltävä tarkasti ja yksityiskohtaisesti ne olosuhteet, joissa tahdon vastainen hoito on perusteltua. Lain tulee myös taata se, että ne päätökset, joilla on aloitettu hoitotoimenpiteet potilaan tahdosta huolimatta, voidaan alistaa tuomioistuimen tutkittavaksi, Paunio sanoi.
Kudossiirrot ja kloonaus puhuttavat
Paula Kokkonen on ottanut julkisuudessakin voimakkaasti kantaa käynnissä olevaan kloonauskeskusteluun. Hän myöntää, että kloonaustekniikalla saavutetaan monia positiivisia edistysaskelia, mutta on myös huolissaan väärinkäytöksistä.
- Kloonauksessa pelätään yksilöiden rakentamista. Ihmisiä ei sentään vielä tehdä koeputkessa. Kloonaaminen on sinänsä pätevää teknologiaa. Sillä voitaisiin esimerkiksi ratkaista siirrännäisongelmia.
- Tulevaisuutta on vaikeaa ennakoida. Yksi puhuttanut aihe on ollut ihmisten ja eläinten kudosten yhdistäminen. Siitä odotettiin jopa lääketieteellistä läpimurtoa, mutta nyt yhdistäminen on monissa maissa kielletty. Esimerkiksi uudet virustyypit voivat saada alkunsa kudoksien yhdistämisestä, Kokkonen muistuttaa.
Kongressissa puhunut Veronica English Britannian lääkäriliitosta muistutti, että objektiivista keskustelua ihmisten kloonaamisesta haittaavat sanan kloonaus saamat negatiiviset sävyt.
- Valtaosa julkisesta keskustelusta on perustunut virheelliseen oletukseen, että ihmisen klooni olisi alkuperäisen henkilön identtinen kopio. Klooni ja tuman luovuttanut henkilö eivät olisi identtisiä.
- Persoonallisuus, luonne ja käyttäytyminen eivät määräydy vain geneettisten tekijöiden mukaan, vaan geneettisten, sosiaalisten, poliittisten ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksessa, sanoi English.
Aina joku kokeilee
Lääkintäoikeuden maailmankongressi on hyvä mittari tämän päivän lääketieteen kehitysvauhdista. Sen ohella, että se jakaa tietoa laajalti, se osoittaa kuinka vakavien ongelmien parissa nykylääketiede joutuu painimaan.
- Tärkeintä antia on keskustelu. Täällä saa hyvän kuvan keskustelun tasosta. Tällaisen kongressin tehtävänä ei olekaan tehdä päätöksiä, Kokkonen toteaa.
- Tarvittaisiin enemmän kansainvälistä yhteistyötä ja myös poikkitieteellisiä yhteyksiä. Suomi on kehityksessä aika hyvin mukana, hän sanoo.
Lääkintäoikeuden tämänkertaisessa maailmankongressissa pohditaan kysymyksiä, jotka eivät olleet ajankohtaisia esimerkiksi viime vuosikymmenellä.
Kehitysvauhti lääketieteessä on nopeaa, ja kun jokin läpimurto saavutetaan, paluuta entiseen ei ole. Toinen kysymys ovat vakavat eettiset ja moraaliset ongelmat, joita lääketiede kohtaa lähitulevaisuudessa.
Genetiikan kehitys on esimerkiksi tuonut muutoksia ammatillista vaitiolovelvollisuutta koskeviin normeihin. Yhtenä esimerkkinä syöpäriskiä selvittävät geenitestit antavat lääkäreille tietoa muiden sukulaisten sairastumisriskistä.
Vielä pidemmälle mennään mahdollisissa kloonaussovelluksissa. Lääketieteellisissä kokeiluissa on aina vaarana, että innovatiivinen ja ehkä positiivisena pidetty edistysaskel johtaa arvaamattomiin seurauksiin.
- Aina kun jokin uusi menetelmä kehitetään, joku sitä kuitenkin kokeilee, Kokkonen huokaa.
Lääkintäoikeuden 13. maailmankongressiin Helsinki Marina Congress Centerissä osallistui yli 800 lääke- ja oikeustieteen asiantuntijaa 72 maasta.
Kongressin järjestävät The World Association for Medical Law (WAML), Suomen sosiaali- ja terveysministeriö, Terveydenhuollon oikeusturvakeskus, Stakes ja Suomen lääkintäoikeuden ja -etiikan seura.
MIKKO LAITINEN
11.8.2000
