Kolumbian sissisodan voimanlähteenä huumehöyry

Tällä viikolla Kolumbian hallituksen rauhanneuvottelija Victor Ricardo saapui Tukholmaan neuvottelemaan Kolumbian Aseellisten vallankumousjoukkojen (FARC) edustajien kanssa. Ruotsin hallitus tukee salaisessa paikassa järjestettäviä neuvotteluja.

Myöhemmin neuvottelijoiden on tarkoitus siirtyä Osloon, missä neuvotteluihin odotetaan osallistuvan myös Norjan entisen ulkoministerin Jan Egelandin. Hänet on vastikään nimitetty YK:n pääsihteerin erikoisneuvontajaksi koskien kansainvälistä apua Kolumbialle.

Matkalla tutustutaan myös ruotsalaiseen ja norjalaiseen yhteiskuntaan ja talouteen.

Kolme vasemmistolaista sissiliikettä ja äärioikeistolainen itsepuolustusjoukko

Marxilainen FARC on Kolumbian sissiliikkeistä suurin ja vanhin. FARC on käynyt jo 40 vuotta sissisotaa Kolumbian hallitusta vastaan. Sota on ollut veristä, pelkästään viimeisen 10 vuoden aikana on kuollut yli 35 000 ihmistä.

FARC:n päävaatimuksiin kuuluvat maareformi, markkinatalouspolitiikasta luopuminen, sosiaalimenojen lisääminen ja monikansallisten yritysten toiminnan rajoittaminen maan öljytuotannossa. Radioyhtiö BBC:n mukaan FARC:iin kuluu 5700 aseistautunutta jäsentä, mutta The Economistin mukaan jäsenmäärä on 15 000.

Kaksi muuta sissiliikettä ovat Kansallinen Vapautusarmeija (ELN) ja Kansan Vapautusarmeija (EPL). Kaikki kolme liikettä ovat keskenään löyhässä liitossa. ELN on perustettu vuonna 1962, ja se on marxilainen, Kuuba-myönteinen liike. Aseistautuneita aktiivijäseniä siinä on BBC:n mukaan arviolta 2 500, Economistin mukaan jäseniä on 5 000.

Maolainen EPL muuttui vuonna 1991 poliittiseksi puolueeksi, ja useimmat sen jäsenistä luopuivat väkivallan käytöstä. Aseellista taistelua jatkaa enää BBC:n mukaan vain 500 jäsentä.

Tammikuun 28. päivänä armeija ilmoitti löytäneensä kaksi viikkoa aikaisemmin taistelussa haavoittuneen EPL:n komentajan Hugo Carvajalin maalliset jäännökset Santanderin pohjoisesta maakunnasta.

Hallituksen turvallisuusjoukkojen lisäksi sissejä vastaan taistelee myös äärioikeistolaisen Carlos Castañon johtama puolisotilaallinen Yhdistyneet Itsepuolustusjoukot (AUC). AUC on murhannut ja terrorisoinut viime aikoina erityisesti Bolivarin maakunnan eteläosan asukkaita, joista monet ovat ELN:n kannattajia.

Hallituksen neuvottelukosketukset valikoivia ja jähmeitä

Presidentti Andres Pastranan vaalikampanja sai ratkaisevan sysäyksen kesällä 1998, kun hän aivan vaalien alla tapasi FARC:n johtajan Manuel Marulandan. Neuvottelut sissiliikkeen kanssa aloitettiin vuosi sitten.

Neuvottelujen edistämiseksi on FARC:n tukialueelle luotu demilitarisoitu vyöhyke, jolta hallituksen joukot on vedetty pois. Maan toiseksi suurimman sissiliikkeen ELN:n kanssa hallitus on kuitenkin ollut haluton keskustelemaan.

Viime kesäkuussa presidentti Pastrana lupasi aloittaa rauhanneuvottelut ELN:n kanssa, jos kaikki liikkeen ottamat panttivangit vapautetaan. Tämän sissit ovat lähestulkoon tehneet, mutta he ovat myös halunneet itselleen demilitarisoidun vyöhykkeen Bolivarin maakunnan eteläosaan. Hallitus ei tähän ole ollut halukas.

Armeijan on valittanut, että FARC on omalla demilitarisoidulla alueellaan harjoittanut huumekauppaa, kouluttanut taistelijoita ja valmistellut sissihyökkäyksiä. Armeijan mielestä ELN on sotilaallisesti heikko, eikä sille saa antaa mitään vastaavaa tukialuetta sissitoiminnan järjestelyyn.

Sissisota jatkuu

Kolumbian nuorten asevelvollisten armeija on ollut vaikeuksissa sissien kanssa. FARC:n pääkohteita on ollut pääkaupunkiin Bogotaan maan luoteisosan vuorilta johtava valtatie. Tie on tärkeä Bogotan elintarvike- ja polttoainehuollolle, ja sissit ovat katkaisseet sen useasti.

Elokuussa 1996 FARC:n sissit hyökkäsivät armeijan tukikohtaan. Armeijan tappiot olivat 26 kaatunutta ja 60 sotilaista jäi sissien vangeiksi. Maaliskuussa 1998 kongressivaalien aikana 83 sotilasta kaatui yhteenotoissa sissien kanssa.

ELN yritti viime vuonna saada lisää huomiota konekaappauksella ja kahdella joukkosieppauksella. Viime vuonna sissit räjäyttivät myös 267 voimajohtopylvästä, onnistuen kerran pimentämään suuremman osan maan luoteisosasta, mukaanlukien maan toiseksi suurimman kaupungin Medellinin.

Tämän vuoden tammikuun alussa kapinalliset lopettivat joulun tulitauon hyökkäämällä kolmeen kaupunkiin lähellä Ecuadorin rajaa. Viranomaisten mukaan 24 ihmistä sai surmansa turvallisuusjoukkojen ja FARC:n sissien välisissä taisteluissa.

Helmikuun alussa samalla alueella räjähti autopommi, joka tappoi kaksi ihmistä. Helmikuun 7. päivä ELN:n sissit sulkivat tiesululla Bogotan ja Medellinin välisen valtatien aiheuttaen liikennekaaoksen.

Helmikuun 8. päivä armeija ilmoitti ELN:n sissien yrittäneen räjäyttää maan tärkeimmän öljyputken. Kyseistä putkeä vastaan on jo hyökätty kahdesti sen avaamisen jälkeen vuonna 1997. Lokakuussa 1998 ainakin 73 siviiliä kuoli putken räjähdyksessä.

Taistelut ovat sujuneet sisseiltä mukavasti, mutta silti heidän arvellaan olevan pattitilanteessa. Ratkaisevaa voittoa ei näy, eikä hallitus anna periksi. Tämä selittänee sissien halukkuuden neuvotteluihin.

Sissit saavat rahaa huumeista

FARC:n sanotaan rahoittavan toimintaansa kidnappauksilla ja huumekaupalla. Esimerkiksi vuonna 1997 Kolumbiassa tehtiin 1822 kidnappausta, joista FARC:n osuus oli 900.

FARC:n yhteydet huumekartelleihin kävivät selviksi vuonna 1996, kun sissit hyökkäsivät huumepoliisien kimppuun ja järjestivät sissitoimintaa samanaikaisesti kun viljelijät protestoivat kokapensaiden tuhoamista vastaan. BBC:n mukaan sissien arvellaan ansaitsevan huumekaupalla vähintään 100 miljoonaa dollaria vuodessa.

Kolumbia on maailman suurin kokaiinin vientimaa ja myös heroiininvienti on kasvussa. Noin 80 prosenttia USA:n kokaiinituonnista tulee Kolumbiasta tai Kolumbian kautta. Viimeisen neljän vuoden aikana kokaiinintuotanto on maassa kaksinkertaistunut, pääasiassa sissiryhmien hallitsemilla alueilla.

Sissien voimavarat lisääntyvät huumekaupan ansiosta, mikä on huolestuttanut myös amerikkalaisia. Viime joulukuussa ensimmäinen yhdysvaltalaisten kouluttama pataljoona aloitti taistelun huumekauppaa vastaan FARC:n tukialueella.

Kolumbian poliisi yrittää USA:n rahoilla saada kuriin myös maan eteläosien heroiinituotantoa. Poliisivoimien komentajan kenraali Rosso Jose Serrano kertoi BBC:lle helmikuun alussa, että unikkopeltojen ruiskutuksissa käytetään amerikkalaisten antamia helikoptereita ja USA:n viranomaisten teknistä neuvonantoapua.

Tarkoituksena on tuhota 6700 hehtaaria unikkopeltoja tänä vuonna. Kenraali vetosi myös EU-maihin, että nämä yrittäisivät estää huumeiden tuotannossa käytettävien kemikaalien viennin.

Kolumbian huumeongelman monimutkaisuutta kuvastaa hyvin tuore oikeusjuttu, missä amerikkalaisen upseerin vaimo sai syytteen kuuden yli kilon kokaiinipussin salakuljettamisesta diplomaattipostissa Bogotasta New Yorkiin viime vuonna. Hänen miehensä oli Kolumbiassa valvomassa huumeiden vastaista kampanjaa.

Amerikkalaisilta tulossa suuri apupaketti huumetaisteluun

Tammikuun lopulla presidentti Pastrana vieraili Washingtonissa, missä hän sai presidentti Bill Clintonilta lupauksen 1,6 miljardin dollarin apupaketista.

Rahat on presidentti Pastranan suunnitelmien mukaan tarkoitus käyttää huumetuotannon tukahduttamiseen, vasemmistosissien vastaiseen taisteluun ja maan talouden elvyttämiseen. Paketti on vielä hyväksyttävä Yhdysvaltain Kongressissa.

Osalla rahoista autetaan maanviljelijöitä kasvattamaan jotakin muuta kuin kokapensaita tai unikkoa, mutta käytännössä kyse on sotilasavusta laajoja huumeviljelyalueita hallitsevia vasemmistosissejä vastaan. Valtaosa rahoista käytetään sotilasyksiköiden koulutukseen, kahteen uuteen amerikkalaisten kouluttamaan ja aseistamaan pataljoonaan sekä noin 60 helikopterin hankintaan.

Sen sijaan äärioikeistolaista AUC:ta vastaan ei jenkkirahaa käytetä, vaikka myös sitä on syytetty sotkeutumisesta huumekauppaan.

Washingtonin matkallaan Pastrana vakuutteli amerikkalaisille, että vuosi sitten alkaneet neuvottelut FARC:n kanssa edistyvät, mutta Economistin mukaan kolumbialaiset ovat asiasta hyvin epäileväisiä.

Pastrana sanoo uskovansa, että sissit ovat väsyneet 40-vuotiseen sotaansa valtiota vastaan ja ovat halukkaita aloittamaan demokraattisen prosessin.

Sissien mielestä apupaketti vain kiihdyttää sotaa juuri silloin, kun neuvottelut olisivat olleet johtamassa johonkin. USA:n kongressissa jotkut edustajat ovat vastustaneet paketin hyväksymistä, koska Yhdysvallat on vaarassa ajautua keskelle Kolumbian sisällissotaa.

Myös FARC:n johtaja Marulanda tuomitsi helmikuun alussa amerikkalaisten sotilasapupaketin. Hänen sanoi toimittajille, että Kolumbian ongelmia ovat nälkä, kurjuus ja riisto eikä niitä voi ratkaista lisäämällä sotilaallista toimintaa.

Väkivaltaa ja kurjuutta

Kolumbia on Etelä-Amerikan väkivaltaisin maa. Viime vuoden lopulla julkistetun hallituksen raportin mukaan maassa tapettiin 23 000 ihmistä. Tapauksista jäi selvittämättä 90 prosenttia. 1863 ihmistä tapettiin verilöylyissä, joissa uhreja oli vähintään kolme.

Kolmannes näistä verilöylyistä oli oikeistolaisten puolisotilaallisten joukkojen tekemiä, vasemmistosissien tilille meni 17 prosenttia ja hallituksen turvallisuusjoukkoja syytetttiin 2 prosentissa tapauksista. Murhiin syyllistyivät myös huumeliigat ja muut rikolliset, mutta heidän osuuksiaan ei raportissa määritelty tarkemmin.

YK:n Maailman ruokaohjelman (WFP) tiedottaja ilmoitti Genevessä helmikuun 1. päivä, että heidän toimistonsa ei ole saanut lainkaan lahjoituksia Kolumbialle tarkoitettua ruuanjakeluohjelmaa varten. Arviolta 1,5 miljoonaa kolumbialaista on joutunut pakenemaan kodeistaan viimeisen 15 vuoden aikana.

Kolumbiassa vallitsee WFP:n tiedottajan mukaan pakoon lähteneiden ihmisten äänetön kriisi, mutta maailma ei siitä pahemmin piittaa.

HEIKKI JANTUNEN
11.2.2000

Ulkomaat -sivulle