Lipponen: Yksimielisyysvaatimus lamaannuttaa EU:ta
Pääministeri Paavo Lipponen (sd.) perustelee Suomen kantaa määräenemmistöpäätösten lisäämiseksi EU:ssa sillä, että yksimielisyysvaatimus lamaannuttaa unionin päätöksentekoa.Lipponen esitteli keskiviikkona eduskunnassa hallituksen viime viikolla hyväksymän selonteon Suomen kannasta EU:n uudessa hallitustenvälisessä konferenssissa. Unionin päätöksentekoa uudistava konferenssi on tarkoitus saada päätökseen vuoden loppuun mennessä.
Lipposen mielestä keskeisin kysymys unionin päätöksentekokyvyn kannalta on määräenemmistöpäätösten teon käyttöalan laajentaminen.
Hän huomautti, että Suomi ja eräät muut jäsenvaltiot olisivat olleet valmiita laajentamaan määräenemmistöjen soveltamisalaa enemmän kuin mitä vuonna 1997 Amsterdamin sopimukseen kirjattiin.
- Yksimielisyysvaatimus, vaikka se joissakin kysymyksissä on edelleen perusteltu, lamaannuttaa unionin päätöksentekoa, Lipponen sanoi.
Laajentuneessa unionissa yksimielinen päätöksenteko on
Lipposen mielestä entistä vaikeampaa.
- Määräenemmistöpäätöksenteon käyttöalan laajentaminen on
ehdoton edellytys tehokkaalle päätöksenteolle laajentuvassa
unionissa.<>P
- Jäsenvaltioilla on tästä erilaisia näkemyksiä,
erityisesti siitä, mihin kysymyksiin määräenemmistöpäätökset
tulisi ulottaa. Yhteisymmärryksen löytäminen ei välttämättä
tule olemaan helppoa, Lipponen arvioi.
Suomi käyttäisi mm. kauppapolitiikassa.
Selonteossa esitetään Suomen näkemys, jonka mukaan määräenemmistöpäätökset voivat tulla kysymykseen mm. sellaisissa läheisesti sisämarkkinoiden toimintaan liittyvissä asioissa, kuten unionin kansalaisuus, henkilöiden vapaa liikkuvuus, lainsäädäntöjen lähentäminen sekä yhteisöbudjettia koskevat kysymykset.
- Erityisen tärkeänä hallitus pitää sitä, että määräenemmistöpäätöksenteko voidaan ulottaa kauppapolitiikassa palveluihin ja aineettomiin oikeuksiin. Nykyinen vaatimus yksimielisyydestä heikentää unionin asemaa kansainvälisissä kauppaneuvotteluissa eikä palvele Suomen etua, Lipponen perusteli.
Yksimielisyys on Lipposen mielestä säilytettävä jatkossakin kysymyksissä, jotka liittyvät unionin perusluonteeseen eivätkä päätöksenteon tehostamiseen. Siihen kuuluvat esimerkiksi jäsenvaltioiden ja unionin välisessä toimivallassa.
Yksimielisyys halutaan säilyttää myös kun päätetään mm. puolustuspolitiikasta tai sisämarkkinoiden keskeisistä periaatteista poikkeamisesta.
Peruskirjan on erillinen prosessi
Toisena rinnakkaisena prosessina hallitustenvälisen konferenssin kanssa käsitellään Lipposen mukaan ehdotusta unionin perusoikeuskirjaksi. Kyseessä olisi poliittinen julistus, ja erikseen päätetään, onko se sisällytettävä perussopimuksiin.
Hallitustenvälisessä konferenssissa käsitellään nk. joustavuusmääräyksiä eli sitä, miten osa EU-maista voi keskenään syventää yhteistyötään.
- Suomi ei pidä tarpeellisena Amsterdamin joustavuusmääräysten perusteellista muuttamista. Olemme kuitenkin valmiit käsittelemään joustavuuden käyttökynnystä osana määräenemmistöpäätöskysymystä. Joustavuuden lisääminen asialistalle erillisenä asiakohtana saattaisi vaarantaa myös konferenssille asetetun aikataulun, Lipponen sanoi.
Lipponen lupasi, että hallitus tiedottaa eduskunnalle säännöllisesti ja kuulee sitä asianmukaisesti hallituskonferenssin etenemisestä ja siellä tehtävistä päätöksistä. Samoin informoidaan kansalaisia ja järjestöjä.
STT-MH
11.2.2000
