Museopoliittinen toimikunta:
Museo 2000 -ohjelman visiona suuri suomalainen museo
Museopoliittinen toimikunta on saanut työnsä päätökseen ja luovutti Museo 2000 -ohjelman kulttuuriministeri Suvi Lindénille keskiviikkona Helsingissä. Ohjelma korostaa museoiden yhteistyötä sekä kulttuuri- ja luonnonperinnön hahmottamista kokonaisuutena.Suomen museot ja museoalan ammattilaiset muodostavat kulttuuri- ja luonnonperinnön asiantuntijaverkoston ja "Suuren suomalaisen museon". Alan kehittämisestä vastaa Museovirastosta muodostettava Museo- ja kulttuuriympäristöalan kehittämiskeskus.
Lähivuosien tavoitteiksi toimikunta asettaa museopalveluiden turvaamisen koko maassa, tietovarantojen digitalisoinnin ja tuottamisen tietoverkkoon sekä museoiden oman sisältötuotannon. Myös nykykulttuurin tallentaminen ja tutkiminen on turvattava.
Museotoiminnan tulee ohjelman mukaan edistää monikulttuurisuutta ja suvaitsevaisuutta sekä kulttuuriympäristön ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä ja tutustuttaa nuoret ja lapset nykyistä vahvemmin kulttuuri- ja luonnonperintöön.
Toimikunnan mielestä museokenttää on selkiytettävä ja pelkistettävä sen organisaatiota. Toimikunta esittää keskusmuseojärjestelmän korvaamista kulttuurihistorian, kuvataiteen ja luonnontieteen valtakunnallisilla museoilla.
Suomen kansallismuseo erotettaisiin Museoviraston alaisuudesta suoraan opetusministeriön alaiseksi itsenäiseksi kulttuurihistorian valtakunnalliseksi museoksi, johon kuuluisi lisäksi 14 muuta kulttuurihistoriallista museota.
Luonnontieteellinen keskusmuseo nimettäisiin Suomen luonnontieteen museoksi, joka toimisi Helsingin yliopiston erillislaitoksena. Kuvataiteen valtakunnallisena museona jatkaa Valtion taidemuseo.
Maakunta- ja aluetaidemuseoita ehdotetaan yhdistettäväksi maakunnallisiksi museokeskuksiksi, jotka vastaavat alueensa kulttuuri- ja luonnonperintöasioista.
Kehittämiskeskuksen muodostamisen yhteydessä maakunnallisille museoille siirrettäisiin kulttuuriympäristön suojelutehtäviä Museovirastolta. Hajautettavia tehtäviä hoitamaan kuhunkin museoon tarvittaisiin arkeologi, rakennustutkija ja rakennuskonservaattori.
Tehokkaampaa yhteistyötä
Nykyisten 13 valtakunnallisen erikoismuseon valtakunnallinen toiminta ja yhteistyö kaipaavat tehostamista. Niiden keskinäistä, alueellista ja oman alan yhteistyötä tulisi lisätä. Toimikunnan mielestä myös valtakunnallisten erikoismuseoiden tehtävät ja asema olisi arvioitava uudelleen.
Paikallismuseoita toimikunta kannustaa seudulliseen yhteistyöhön. Kuntien rooli alueensa museotoimen kehittäjänä on toimikunnan mielestä keskeinen.
Museoiden rahoituksesta vastaavat pääasiassa kunnat ja valtio, joka tukee museoita valtionosuuksilla ja harkinnanvaraisilla avustuksilla. Museoiden valtionosuuskelpoisuudelle tulisi toimikunnan mielestä määritellä uudet kriteerit.
Valtionosuusjärjestelmän laskentaperusteena oleva henkilötyövuosien määrää tulisi toimikunnan mukaan korottaa todellista tasoa vastaavaksi ja uusia museoita perustettaessa tulisi varmistaa, että niiden perus- ja ylläpitorahoitus on turvattu.
Alueellisia ja valtakunnallisia tehtäviä hoitaville museoille maksettaisiin valtionosuus kymmenen prosentin korotuksella kuten nytkin, mutta lisän käytöstä sovittaisiin tulossopimuksin.
Toimikunta esittää, että valtionosuuden ulkopuolella olevien paikallismuseoiden harkinnanvaraisten valtionavustusten määrärahaa korotettaisiin kolmeen miljoonaan markkaan vuodessa nykyisestä 1,6 miljoonasta. Lisäksi toimikunta esittää toiveen uudesta kolmen miljoonan markan vuotuisesta harkinnanvaraisesta määrärahasta, joka olisi tarkoitettu valtionosuuden piirissä olevien museoiden innovatiivisiin näyttely- ja tutkimushankkeisiin.
Kulttuurihistoriallisten merkittävien rakennusten entistämisavustuksiin varattavaa määrärahaa toimikunta ehdottaa korotettavaksi 30 miljoonaan markkaan.
Toimikunnan mielestä museokokoelmien nykyistä parempaa hallintaa varten olisi laadittava valtakunnallinen suunnitelma. Museot tekisivät tehtäviensä mukaisen kokoelmapoliittisen ohjelman. Konservaattorien virkoja tulisi myös lisätä mahdollisuuksien mukaan.
Digitaaliseen muotoon
Kokoelmien sähköistä luettelointia tulisi jatkaa valtion rahoittamana hankkeena vielä seuraavat kymmenen vuotta.
Keskeinen kansallinen kulttuuri- ja luonnonperintö olisi siten digitaalisessa muodossa ja yleisön, viranomaisten sekä museoiden saatavilla tietoverkon kautta. Myös museoiden sisältötuotantoa on tarkoitus kehittää.
Digitalisoinnin kokonaiskustannukset arvioidaan noin 200-300 miljoonaksi markaksi. Digitalisointiin jaettaisiin vuosittain 20 miljoonaa markkaa ja sisältötuotantohankkeeseen vuosittain 10 miljoonaa markkaa.
Museoiden sekä kulttuuri- ja luonnonperintöalan tarpeet olisi toimikunnan mielestä pyrittävä ottamaan huomioon myös tekijäoikeuslainsäädäntöä kehitettäessä.
Museo 2000 -ohjelma lähetetään seuraavaksi lausuntokierrokselle mm. valtionosuutta saaviin museoihin. Kannanotot kootaan kevään aikana.
IA
11.2.2000
