A. Nenäkäs
11.2.2000
Kamala värisuora
Presidentinvaalien väärän tuloksen johdosta maassa vallinnut ulkopoliittinen värisuora jatkuu. Uusikin presidentti on vaarallinen sosialisti, pääministerinä on sosialisti ja mikä pahinta, ulkoministeriksi valittiin oikein sosialistin perikuva.
Tämä uusi ulkoministeri onkin oikein entinen ultravasemmistokiihkoilija, joka edelleenkin radikaaliaikojensa muistoksi pitää partaa, joka tosin sitten kiivaimpien taisteluvuosien on tuntuvasti harventunut.
Onneksi vahinko ei voi kuin pienetä, sillä EU-puheenjohtajuuden mentyä osaltamme ohi, on jokseenkin yhdentekevää mitä mieltä ulkopoliittinen johtomme on.
Kaikista puheista huolimatta emme kuulu mihinkään EU:n kovaan ytimeen, jossa kaikki asiat päätetään.
Aikamme ytimessä on ohi ja ainoa vahinko, jonka ulkopoliittinen johtomme voi saada aikaan on se vihainen moskovalainen älähdys, joka seuraa, jos joku ulkoministeriön virkamies tapaa jossakin helsinkiläisessä kapakassa ohiammutun tshetsheenin.
Olemme palanneet aikaan, jolloin Saksa jälleen päättää asioistamme - tosin tällä kertaa hyvässä yhteisymmärryksessä Ranskan ja Britannian kanssa.
Viikon merkittävin kansainvälispoliittinen päänavaus oli, kun Suomi ja Mongolia allekirjoittivat torstaina lentoliikennesopimuksen, jolla ne sopivat maidensa kesken ylilento-oikeuksista. Tästedes mongolialaiset lentokoneet saavat lentää Suomen yli ja päinvastoin.
Kysymyksessä on merkittävä virstanpylväs alati kehittyvissä suomalais-mongolialaisissa keskinäiseen luottamukseen ja hyväntahtoisuuteen perustuvissa ystävällisissä suhteissa.
Sopimuksen myötä matka Kiinaan lyhenee, mitä aiotaankin heti hyödyntää. Ensimmäisenä uutta lyhyempää matkareittiä käyttää Anna-Kaisa Hermunen, joka matkustaa Kiinaan uudella Diorin suunnittelemalla luudallaan haastattelemaan uutta Kiinan valitsemaa Karmapan lamaa.
Matka on aikaisemmista lamoista saatujen ikävien kokemusten vuoksi tarkoitus toteuttaa jo ennen kuin tiibetiläisten uusi hengellinen johtaja oppii kävelemään.
Vastaavaa sopimusta ei tietenkään vallitsevissa oloissa olisi voitu solmia Itävallan kanssa, koska siellä eivät enää ole vallassa sosialidemokraatit. Sosialidemokraattien ikävän vallasta syöksyn vuoksi kansainvälinen sosialidemokraattinen liike on päättänyt, ettei kukaan EU-kansalainen saa olla missään tekemisissä fasististen itävaltalaisten kanssa.
Onneksi Suomen ja Itävallan sopimus ehdittiin solmia ja sosialidemokraattisen hegemonian kaudella, joten suomalaiset saavat vastakin lentää Itävallan yli.
Pääministeri Paavo Lipponen on kuitenkin antanut ukaasin, jonka mukaan suomalaiset ministerit eivät saa laskeutua kyseiseen maahan. Ukaasi on voimassa kunnes Sosialistisessa Internationaalissa toisin päätetään.
Laskeutumiskielto ei kuitenkaan koske uutta ulkoministeri Erkki Tuomiojaa, jolla on riittävän pitkä ja luotettava vasemmistoradikaalimenneisyys.
Tuomioja on osoittanut luotettavuutensa mm. osoittamalla mieltään Yhdysvaltoja ja Iranin shaahia vastaan, joutuen jopa Suomen fasistisen poliisin mielenosoituspaikalta pois raahaamaksi, mistä hyvästä Lipponen onkin jo tiettävästi vedonnut sosiaali- ja terveysministeri Maija Perhoon, jotta Tuomiojalle myönnettäisiin rintamamiestunnus ja oikeus sotaveteraaneille tarkoitettuun kuntoutukseen.
Myös Martti Ahtisaarella on oikeus valtioneuvostoa enempää kuulematta laskeutua Itävaltaan. Amerikkalaisen hölynpölyinstituutin edustajana Ahtisaarella on rajaton oikeus vierailla missä tahansa ja tavata ketä hyvänsä, koska hänen ei voida katsoa kykenevän aiheuttamaan Suomelle vahinkoa.
Presidentti Koivistoa sen sijaan on tiettävästi pyydetty välttämään välttämään yhteydenpitoa itävaltalaisten kanssa. Tämä johtuu siitä, että Koivisto on nuoruudessaan ollut hitleriläisen aseveljen vaikutuksen piirissä, eikä voida olla varmoja siitä, millaisia reaktioita fasistin tapaaminen voisi saada hänessä aikaan.
Tätä Lipposen suositusta annettaessa on otettu huomioon, että Koivistolla on sotaisa menneisyys ja että hän sallii mielellään itseään tituleerattavan entiseksi kaukopartiomieheksi, vaikka yksikään kaukopartiomiehistä laadittu matrikkeli ei häntä tunne.
A. NENÄKÄS
Kirjoittaja on erittäin korkea-arvoinen ulkoministeriön virkamies, joka odottaa kutsua presidentti Halosen avustajakuntaan, eikä sen vuoksi tahdo nimeään julkisuuteen.
