Pietarilaiset hakevat lastensuojelun mallia Suomesta
Nuorten työttömyys ja huumeongelmat Pietarin arkipäivää
Katulapset ja nuorten työttömyys ovat tällä hetkellä ratkaisua vailla olevia ongelmia Pietarissa. Myös nuorten huumeiden käyttö on lisääntynyt. Kouluissa tehtyjen kyselyjen mukaan joka kymmenes pietarilainen nuori on kokeillut huumeita.Valtion keinot tulla apuun ovat kuitenkin rajalliset. Yli puolet pietarilaisperheistä elää minimitoimeentulorajan alapuolella. Köyhillä perheillä on mahdollisuus saada tukea yhtä lasta kohden noin kymmenen Suomen markan suuruinen korvaus kuukaudessa.
Pietarilainen kansanedustaja, sosiaalivaliokunnan puheenjohtaja Natalia Jevdokimova myöntää, että summa kuulostaa mitättömältä.
- Tuki riippuu perheen tuloista. Niiksi lasketaan kaikki viralliset tulot kuten palkat ja eläke. Harmaan talouden tuomia tuloja ei luonnollisestikaan voida valvoa, Jevdokimova tarkentaa.
Jevdokimova tutustui tiistaina kuusihenkisen pietarilaisryhmän kanssa lastensuojeluun Helsingin keskustassa.
Venäjällä lastensuojelua koskevat kysymykset ovat vasta alkumetreillä. Yleensäkin koko perhepolitiikka on mullistunut Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen.
Lainsäädäntö ristiriidassa
Natalia Jevdokimova kuvailee, kuinka Venäjän perhepolitiikan kehittämistä on vaikeuttanut maan monimutkainen lainsäädäntö. Alueelliset lait ovat usein ristiriidassa federaation säätämien puitelakien kanssa. Lisäksi vanhat, NL:n ajoilta voimassa olevat lait sotkevat käytäntöä ennestään.
Jo pelkästään perheen määritteleminen on jäänyt lähes täysin Venäjän eri osa-alueiden itsensä tehtäväksi.
' - Meillä Pietarissa perhe määritellään ihmisryhmäksi, joka asuu samassa asunnossa ja jakaa yhteisen talouden. Kuulostaa kauniilta ja yksinkertaiselta, mutta sitä se ei todellakaan ole, Jevdokimova nauraa.
Ensimmäinen ensikoti kaksivuotias
Ensimmäiset väliaikaiseen apuun tarkoitetut kasvatuskodit ovat nousseet Pietariin vasta viime vuosikymmenen aikana. Niissä asuu tällä hetkellä noin 600 lasta tai nuorta.
Pieneltä kuulostava luku selittyy Jevdokimovan mukaan sillä, että erilaisista ongelmista kärsiviä lapsia halutaan auttaa ensisijaisesti muualla kuin laitoksissa.
Kaupungissa avattiin kaksi vuotta sitten Venäjän ensimmäinen nuorille äideille tarkoitettu ensikoti, jonka perustamisessa ja henkilöstön kouluttamisessa auttoi Helsingin Ensikoti ry. Ensikoti tarjoaa väliaikaisen asunnon ja tukee alaikäisiä äitejä pääsemään itsenäisen elämän alkuun.
Myös sijaisperhetoiminta on vasta muotoutumassa osaksi lastensuojelua Venäjällä. Jevdokimova kertoo, että todellisten kotia vailla olevien lasten ohella Pietarissa kärsitään ns. sosiaalisesta orpoudesta.
Lapsilla on toki vanhemmat, mutta aikuisten aika kuluu elannon hankkimiseen, eikä perheen jälkikasvulle jää juurikaan aikaa.
Yhteistyö takkuilee
Lapsia ja perhettä koskevat asiat on jaettu Pietarissa neljän eri toimikunnan alaisuuteen. Jevdokimovaa huvittaa kysymys toimikuntien yhteistyön sujuvuudesta.
- Yhteistyö toimii erittäin huonosti. Tähän pätee hyvin vanha sananlasku, jonka mukaan seitsemällä hoitajalla lapsi on ilman valvovaa silmää, hän tiuskahtaa.
Sen sijaan länsinaapurin kanssa yhteistyö tuntuu saaneen paremman alun. Suomalaiset sosiaali- ja terveysalan keskusjärjestöt aloittivat vuonna 1996 yhteistyöprojektin järjestötoiminnan kehittämiseksi Venäjällä ja Baltiassa. Aiemmin yksittäisten järjestöjen toimintamahdollisuudet ovat olleet melko olemattomat.
Toiminta keskittyi ensisijaisesti Pietariin, jossa luotiin pohja järjestöjen yhteistoimintaverkostolle sosiaali- ja terveysalan eri sektoreille. Yksi merkittävä yhteistyön osa-alue oli nimenomaan lastensuojelu.
Suomen sosiaali- ja terveysministeriön, ulkoministeriön ja RAY:n rahoittama projekti päättyi viime vuoden kesäkuussa.
Toiminnan jatkamiseksi perustettiin pian Sosiaali- ja terveysjärjestöjen Venäjä-verkosto, joka on saanut mukaan noin 70 järjestöä Suomesta ja Pietarista. Järjestöjen itsensä lisäksi rahoituksesta vastaa Suomen ulkoministeriö.
STT-MH
11.2.2000
