Tarkastusraportti: Paljon puutteita, kokonaisuus kohtuullinen
Arsenalin tietohallinnosta monenlaisia tulkintoja
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin tietohallinnon hoidosta on yhä sangen erilaisia näkemyksiä. Asiasta tehty tarkastusraportti löytää paljon puutteita Arsenalin tietohallinnosta.Yhteenvedossa raportti kuitenkin katsoo, että Arsenalin tietohallinto on sujunut kohtuullisesti eikä veronmaksajille ole "virheistä" koitunut merkittäviä lisäkustannuksia.
Veronmaksajien etua Arsenalissa valvoo eduskunnan tarkastusvaliokunta. Sen puheenjohtajan Kari Kantalaisen (kok.) mielestä pitää keskittyä raportista paljastuviin havaintoihin eikä pelkästään raportin tekijöiden johtopäätöksiin. Valtiovarainministeriössä, jonka alainen Arsenal on, taas vedotaan johtopäätöksiin.
Tarkastusvaliokunnan vaatimuksesta teetettiin ulkopuolisilla asiantuntijoilla raportti Arsenalin tietohallinnosta.
Raportti löytää paljon moitittavaa. Arsenalin tietohallinto investoi hankkeisiin, joita ei milloinkaan otettu käyttöön. Arsenalin tietohallintoon liittyvät sopimukset on allekirjoittanut tietohallintojohtaja Kalevi Hanttu, vaikka yhtiön nimenkirjoitusoikeus on ollut vain toimitusjohtajalla.
Arsenalilta puuttuivat kokonaan tietohallintoa koskevat ohjeet ja menettelytavat. Raportin mukaan järjestelmien tietojen oikeellisuutta ei pystytty varmistamaan.
Raportin mukaan olisi ollut suotavaa, että Arsenalin tietohallinnalla olisi ollut oma johtoryhmä, jossa liiketoimintojen edustus olisi ollut mukana.
Turhia hankkeita
Raportin mukaan tietohallinnon itsenäinen asema johti kehityshankkeisiin, joita Arsenalissa ei tarvittu. Hankkeisiin investoitiin toista miljoonaa markkaa, ja osaa hankkeista ei otettu ollenkaan käyttöön.
Raportissa on pari muuta esimerkkiä, joissa hankituille järjestelmille ei löytynyt käyttöä. Yhtenä isona pulman järjestelmässä pidetään Arsenalin sisäisten järjestelmien yhteensopimattomuutta. Esimerkiksi kirjanpidolla ja jälkiperittävien järjestelmällä ei ollut linkkiä toisiinsa.
- Tämä on vakava valvonnallinen puute ja se on aiheuttanut huomattavan väärinkäytösriskin, raportissa todetaan. Raportissa todetaan, että Arsenal joutui käynnistämään toimintansa nopeasti.
- Tällöin tuli selväksi, ettei Arsenalin toimintaa voida perustaa entisten, säästöpankeissa käytettyjen järjestelmien käyttöön, raportissa todetaan.
Kantalainen on toista mieltä.
- En ymmärrä, miksei sinne kelvanneet säästöpankkien vanhat atk-järjestelmät, jotka olisi muutettu Arsenalille sopiviksi.
Näkemys kustannuksista
Kokonaisuutena Arsenalin atk-kuluihin 1995-1999 meni 161,5 miljoonaa markkaa. Vuosittaiset atk-kulut olivat 13-18 prosenttia hallintokuluista.
Raportin mukaan vastaavat kulut pankeissa ovat keskimäärin 16 prosenttia hallintokuluista ja vakuutusyhtiöissä noin 20 prosenttia. Näillä perusteilla raportin tekijät pitävät Arsenalin atk-kuluja varsin kohtuullisina.
Arsenalin hallituksen puheenjohtaja, teollisuusneuvos Veijo Kauppinen valtiovarainministeriöstä vetoaa raportin johtopäätöksiin.
- Kokonaisuudessaan tietohallinnon tehtävä Arsenalin toiminnan nopean käynnistämisen mahdollistamiseksi oli erittäin vaativa ja mielestämme siinä on onnistuttu olosuhteisiin nähden suhteellisen hyvin, raportissa todetaan.
Lue myös artikkeli:
STT-IA
15.5.2000
