Nälänhädän ja sodan kiusaama Etiopia vaaleihin

Keskiviikkona päättynyt vaalikampanja ei ole saanut aikaan suurta vaalikuumetta Etiopiassa. Ihmiset ovat enemmänkin huolissaan rajakonfliktista sekä kovasta ruokapulasta - ja nämä aiheet eivät ole paljolti olleet esillä puolueiden kampanjoinnissa.

Hallitsevalle koalitiolle, Etiopian kansan vallankumoukselliselle demokraattiselle rintamalle (EPRDF), povataan vaaleissa selvää voittoa. Kovimmille koalition uskotaan joutuvan maan etelä- ja keskiosissa. Hallituskoalitiota on haastamassa kaikkiaan 17 oppositiopuoluetta.

Oppositiopoliitikot ovat jo etukäteen syyttäneet EPRDF:ää vaalivilpistä. Opposition mukaan 22 puolueen muodostama koalitio tekee kaikkensa varmistaakseen jo etukäteen voittonsa epävarmoilla alueilla.

EPRDF voitti ylivoimaisesti Etiopiassa vuonna 1995 järjestetyt ensimmäiset monipuoluevaalit. Tällöin kuitenkin kaikki tärkeimmät oppositiopuolueet boikotoivat vaaleja.

Rahat sotaan

Etiopian ja Eritrean rajasodan puhkeamisesta tulee perjantaina kuluneeksi kaksi vuotta. Maiden väliset rauhanneuvottelut kariutuivat viime viikolla Algeriassa, ja perinteiseen tapaan molemmat osapuolet syyttelivät toisiaan umpikujasta.

YK:n turvallisuusneuvoston valtuuskunta vieraili tällä viikolla molemmissa maissa yrittäen suostutella niitä rauhanratkaisun taakse. Valtuuskuntaa johtanut Yhdysvaltain YK-lähettiläs Richard Holbrooke varoitti keskiviikkona, että taistelujen uudelleen puhkeamisen vaara on erittäin suuri.

Jos taistelut jälleen alkavat, uhrien määrän pelätään nousevan satoihin tuhansiin. Taistelujen vaatimien uhrien lisäksi entistä enemmän ihmisiä kuolisi nälkään, koska sota nielisi aina vain enemmän rahaa.

Diplomaattien ja tarkkailijoiden mukaan rutiköyhä Etiopia käyttää nykyisin lähes 6,5 miljoonaa markkaa päivässä sotaan eli paljon enemmän kuin nälkää näkevien auttamiseen.

Sekä Etiopia että Eritrea kuuluvat maailman köyhimpien maiden joukkoon. Etiopiassa kuolee vuosittain lähes puoli miljoonaa lasta nälkään ja sairauksiin, jotka olisi voitu helposti ehkäistä ennalta.

YK:n arvion mukaan nälänhätä uhkaa noin kahdeksaa miljoonaa etiopialaista tänä vuonna. Etiopia ja Eritrea ovat molemmat vedonneet miljoonien dollareiden suuruisen ruoka-avun saamiseksi kuivuudesta ja sodasta kärsivään Afrikan sarveen.

Etiopian ja Eritrean välistä sotaa ovat leimanneet pitkät melko rauhalliset kaudet ja niiden välissä lyhyet mutta kiivaat taistelut. Taisteluissa on menetetty kymmeniätuhansia ihmishenkiä, mutta rintamalinjoissa ei ole viime aikoina tapahtunut suuria muutoksia.

Sekä Etiopia että Eritrea sanovat haluavansa rauhaa - erimielisyyttä on vain keinoista. Eritrea vaatii, että maiden on ensin allekirjoitettava tulitaukosopimus ja sitten neuvoteltava rauhasta. Etiopia puolestaan haluaa, että ensin viimeistellään rauhansopimus ja sitten lopetetaan taistelut.

Etiopia

• Etiopia sijaitsee itäisessä Afrikassa Sudanin, Kenian, Djibou tin ja Eritrean rajanaapurina. Maan pinta-ala on noin 1,1 miljoonaa neliökilometriä eli kymmenkertainen Eritreaan verrattuna.

• Etiopian historia ja kulttuuri ulottuvat aina 3 000 vuotta taaksepäin.

• Asukkaita maassa on nykyisin noin 60 miljoonaa. Erilaisia etnisiä ryhmiä on yli 80.

• Haile Selassie tuli valtaan 1928. Lyhyttä maanpakoaan lukuunottamatta hän hallitsi Etiopiaa vuoden 1974 sotilasvallankaappaukseen asti. Sotilasjuntta julisti maan sosialistiseksi tasavallaksi.

• Mengistu Haile Mariam nousi valtaan vuonna 1977 ja hallitsi Etiopiaa vuoteen 1991, jolloin Etiopian kansan vallankumouksellinen demokraattinen rintama syöksi hänen diktatuurihallituksensa vallasta. Presidentiksi valittiin rintaman johtaja Meles Zenawi.

• Eritrea on Italian entinen siirtomaa, joka liitettiin Etiopiaan YK:n päätöslauselmalla 1952. Eritrealla oli tällöin itsemääräämisoikeus, mutta kymmenen vuotta myöhemmin Etiopia otti Eritrean täysin hallintaansa.

• Eritrean itsenäisyyssota Etiopiaa vastaan kesti 30 vuotta. Etiopian uusi hallitus salli Eritrean päättää itsenäistymisestään kansanäänestyksessä vuonna 1993.

• Viiden vuoden rinnakkaiselon jälkeen Eritrean ja Etiopian välinen epäselvä raja riitaannutti maat uudelleen, ja täysimittainen sota puhkesi 12. toukokuuta 1998. Maiden välisestä rajasta sovittiin 1902, jolloin Eritrea oli Italian siirtomaana, mutta rajaa ei tuolloin merkitty.

STT-IA
12.5.2000

Ulkomaat -sivulle