Filippiinien muslimit tavoitelleet itsenäisyyttä jo vuosisatoja
Meneillään oleva pankkivankidraama Filippiineillä on nostanut maan muslimiväestön aseman taas maailman tietoisuuteen. Muslimit ovat vaatineet itsenäisyyttä ja taistelleet eri vallanpitäjiä vastaan yli neljän vuosisadan ajan.Muslimit muodostavat maan väestöstä vain kuutisen prosenttia: noin 90 prosenttia Filippiinien 75 miljoonasta asukkaasta on kristittyjä. Muslimeista suurin osa asuu Mindanaon saarella sekä Sulu-saaristossa Filippiinien eteläosissa.
Kidnappaukset ovat olleet Filippiineillä arkipäivää jo vuosia, mutta yleensä ne ovat kohdistuneet rikkaisiin kiinalaisiin liikemiehiin, joista on haluttu saada hyvät lunnasrahat.
Mindanaolla ja Sulu-saaristossa tilanne on kuitenkin poliittisesti epävakaa, ja toiminnan takaa löytyy monenlaisia motiiveja. Merirosvouksen lisäksi alueella on ollut tavallista ottaa panttivankeja.
Kistinusko levisi Filippiineille 1500-luvulla espanjalaisten siirtomaaherruuden myötä, mistä lähtien Mindanaon muslimeja on yritetty käännyttää, vaikka huonolla menestyksellä. Malesian suunnasta tullut islaminusko oli ehtinyt saavuttaa alueella jo vakiintuneen aseman 1400-luvulle mentäessä.
Muslimeita neljännes Mindanaon väestöstä
Muslimit eli morot käsittävät kolmetoista erilaista etnistä ryhmää. Espanjalaiset nimittivät Mindanaon saaren asukkaita moroiksi mukaillen islaminuskoisista käytettyä mauri-nimitystä.
"Bangsa Moro", moro-kansaksi itseään kutsuvan väestön osuus on vain neljäsosa koko Mindanaon väestöstä. Yhteensä muslimeja on 5-6 miljoonaa. Muslimien ja kristittyjen lisäksi saarella asuu useita alkuperäisväestöön kuuluvia etnisiä ryhmiä.
Muslimien vähemmistöasema korostui, kun saarelle alkoi 1900-luvulla muuttaa väkeä muualta Filippiineiltä. Väestötilastojen mukaan muslimien osuus Etelä-Filippiineillä oli 1913 vielä 98 prosenttia, vuonna 1976 enää 40 prosenttia. Mindanaolle muutti muualta asukkaita erityisesti presidentti Ferninand Marcosin hallinnon aikana.
Amerikkalaishallinnon aikana muslimit alkoivat menettää oikeuksiaan maahan, jossa heidän esi-isänsä olivat asuneet, mikä heikensi heidän asemaansa tuntuvasti. Tätä nykyä muslimien maaomistuksen osuus Mindanaolla on alle 17 prosenttia. Usein nämäkin maat sijaitsevat hedelmättömillä, karuilla reuna-alueilla. Suurin osa muslimeista ei omista maata lainkaan.
Filippiinien itsenäistyminen 1946 merkitsi muslimeille vieraan määräysvallan vahvistumista. Tilanne kärjistyi vähitellen 1970-luvulle tultaessa.
Kun presidentti Marcos määräsi Filippiinit poikkeustilaan 1972, saivat sotilasjoukot täyden toimintavapauden Mindanaolla, mikä johti verisiin yhteenottoihin armeijan ja muslimiväestön välillä. Kokonaisia kyliä tuhoutui, ja tuhannet ihmiset joutuivat lähtemään sotaa pakoon.
Muslimit perustivat Morojen kansallisen vapausrintaman MNLF:n (Moro National Liberation Front),jonka pyrkimyksenä on ollut ajaa itsenäistä muslimialuetta Mindanaolle. Kolmen vuosikymmenen aikana Mindanaon taisteluissa on kuollut yli 100 000 ihmistä.
Vuonna 1976 laadittiin Tripolin sopimus, jossa hallitus lupasi muslimeille autonomian Mindanaon 13:ssa maakunnassa. Muslimeille sallittiin myös omat turvallisuusjoukot. Sopimusta ei kuitenkaan koskaan pantu käytäntöön.
Marcoksen jälkeen valtaan tullut presidentti Corazon Aquino sopi tulitauosta vuonna 1986, ja kolme vuotta myöhemmin neljä muslimien maakuntaa sai kompromissina hallinnollisen autonomian.
Vuonna 1996 Filippiinien hallitus onnistui vihdoin tekemään rauhansopimuksen MNLF:n kanssa, joka on suurin muslimikapinallisten järjestöistä. Presidentti Fidel Ramoksen hallintoaikana tehdyn sopimuksen oli määrä lopettaa pitkä sisällissota.
Kaikki muslimiryhmittymät eivät kuitenkaan ole hyväksyneet MNLF:n johtajan Nur Misuarin hallituksen kanssa tekemää sopimusta. Äärimuslimeille ei riitä autonomia, vaan he havittelevat täydellistä itsenäisyyttä.
Hashit Salamatin johtama MILF (Moro Islamic Liberation Front) on muslimien toiseksi suurin sotilaallinen ryhmittymä, jonka riveissä on noin 15 000 sissiä. MILF irtautui MNLF:stä omaksi järjestökseen jo parikymmentä vuotta sitten.
Rauhanneuvotteluja jouduttu siirtämään
Viime vuoden lokakuussa MILF ja Filippiinien hallitus päättivät aloittaa rauhanneuvottelut vuosien sovittelujen jälkeen. Presidentti Joseph Estradan oli määrä tavata Salamat helmikuussa, mutta neuvotteluja on jouduttu siirtämään useaan otteeseen.
MILF on varoittanut, että se ryhtyy aseelliseen kamppailuun, mikäli armeija toteuttaa aikeensa ajaa sissit pois Mindanaon keskiosista.
Hallitus tarjoaa muslimeille edelleen autonomiaa tai autonomisen alueen laajentamista, mutta äärimuslimit vaativat omaa valtiota. MILF ei tunnusta Filippiinien perustuslakia. Kiistakysymyksiin kuuluvat verotus ja turvallisuusjoukkojen ylläpito sekä MILF:n ylläpitämien tukikohtien kohtalo.
Pysyvän rauhan edellytyksenä on Mindanaon väestön kehnojen elinolojen kohentaminen. Tätä on painottanut myös Nur Misuari, joka toimii nykyään muslimialueen hallinnollisena johtajana. Vuoden 1996 rauhansopimuksen yhteydessä alueelle luvattiin sekä sosiaalisia että taloudellisia uudistuksia.
Pettyneiden muslimien mukaan lupaukset ovat jääneet vain paperille. Niinpä hallitus on pyrkinyt sisällyttämään rauhaan esimerkiksi konkreettisen asunto-ohjelman.
Suurin osa Mindanaon muslimeista tuomitsee jyrkästi panttivankeja nyt kaapanneen äärimuslimijärjestö Abu Sayyafin toiminnan. Sitä pidetään lähinnä rosvojoukkona, jolla on yhteyksiä kansainvälisiin terroristeihin. 1990-luvun alussa järjestäytynyt liike on hankkinut kyseenalaista mainetta ihmissieppauksilla ja pommi-iskuilla.
Suuri osa järjestön alkuperäisistä johtohahmoista on kuollut viime vuosina. Abu Sayyafia tukee vain muutama sata ihmistä.
RIITTA SAARINEN
12.5.2000
Kirjoittaja on työskennellyt Filippiineillä Kansainvälisen työjärjestön ILO:n palveluksessa ja toiminut Filippiinit-seurassa.
