Naisten asemaa yritetään parantaa Nicaraguassa
Nicaragualaisten naisten asema pyritään kohentamaan muun muassa suomalaisen kehitysavun turvin.Joukko tyttöjä istuu pöytien ääressä suuressa salissa San Marcosissa 45 kilometriä Nicaraguan pääkaupungista Managuasta lounaaseen.
Lähimmässä pöydässä kaupungin Naistentalossa kaksi tuskin teini-ikäistä tyttöä peittää kasvonsa paperiarkilla, kun sisään astuu eurooppalaisia vieraita. Ujosteluun on ilmeinen syy: tytöt opettelevat suojautumaan aidsilta mm. käsittelemällä kondomia.
Roomalaiskatolinen kirkko suhtautuu hyvin kielteisesti kaikkeen sukupuolivalistukseen. Nicaraguassa on kuitenkin 90-luvulla katsottu, ettei valistusta voida enää laiminlyödä.
Noin 25 000 nicaragualaista 15-19-vuotiasta naista oli tutkimuksen mukaan vuonna 1998 vaarassa sairastua aidsiin, mutta vain yksi prosentti heistä oli alkanut käyttää taudilta suojaavaa ehkäisyä. Lisäksi lähes joka kolmas 15-19-vuotiaan nicaragualaisäidin lapsi syntyi suunnittelemattoman raskauden seurauksena.
Suomen päähankkeita Nicaraguassa
Nicaragualaisen säätiön ylläpitämä Naistentalo on yksi Suomen Sarem-kehitysapuhankkeen kohteista. Tavoitteina on parantaa naisten ja nuorten ns. lisääntymisterveyttä sekä vahvistaa naisten vaikutusmahdollisuuksia Carazon läänissä.
Hankkeen koordinaattorin Gunilla Kullbergin lisäksi Saremin toimistossa läänin pääkaupungissa Jinotegassa työskentelee kaksi muuta suomalaista, lisääntymisterveyden asiantuntija Anja Paajanen ja talouspäällikkö Anja Onali. Suomen tuki Saremille vuosina 1998-2001 on 24,5 miljoonaa markkaa.
Naistentaloon on Suomen avulla saatu gynekologinen tutkimushuone. Nuoret saavat talosta ilmaiseksi kondomeja, joita he voivat kurssin käytyään jakaa muille nuorille.
Kymmenellä markalla saa lisäksi kolmen kuukauden ehkäisyruiskeen. Satakunta naista käy Naistentalon perhesuunnittelupiirissä.
Koulutusta nuorille
San Marcosin Naistentalo on muutenkin tärkeä opiskelu- ja kerhopaikka kaupungin nuorille, myös pojille, maassa, jossa 70 prosenttia nuorista on vailla palkkatyötä. Siellä voi opiskella esim. konekirjoittajaksi, sihteeriksi, kampaajaksi tai kokiksi.
Luisa, 17, kertoo saaneensa Naistentalossa kaupallisen sihteerin koulutuksen; hänellä ei ole varaa yliopistokoulutukseen. Kysymykseen tulevaisuuden tavoitteista Luisa vastaa, että hän haluaa huolehtia äidistään. Monet muutkin tytöt mainitsevat tämän tavoitteen.
Nicaraguassa on paljon perheitä, joissa ei ole miestä. Kaksi raskasta sisällissotaa on verottanut perheitä ja perheyhteyksiä, samoin työttömyys. Paljon nicaragualaisia on siirtotyöläisinä Costa Ricassa ja Yhdysvalloissa.
Nicaraguassa on kuitenkin paljon sosiaalisia ongelmia myös perheissä, joissa on mies. Yhtenä syynä on, machismo, latinomiesten perinteinen väheksyvä suhtautuminen naisiin. Räikeimmin tämä ilmenee perheväkivaltana.
Perheväkivalta kansallinen ongelma
Kolme viidestä Nicaraguan naisesta on kokenut perheväkivaltaa, jonka maan hallitus tunnusti merkittäväksi kansalliseksi ongelmaksi vasta 90-luvulla.
Tärkeän sysäyksen ongelman tiedostamiselle antoi vuonna 1998 entisen sandinistipresidentin Daniel Ortegan tytärpuoli Zoilamérica Narvaez Murillo. Hän kertoi joutuneensa 11-vuotiaasta saakka isäpuolensa hyväksikäyttämäksi.
Sarem on yhteistyössä Carazon läänin terveysviraston kanssa luonut perheväkivallan vastaisen verkoston, johon kuuluvat terveysasemat, poliisit, oikeuslaitos ja joukko naisjärjestöjä.
Läänin kaikki terveystyöntekijät ja poliisit saavat koulutuksen perheväkivallan tunnistamiseksi. San Marcosin naistentalossa on Saremin tuella koulutettu 32 perheoikeusneuvojaa Carazon lääniin.
El Rosarion kunnassa on Saremin tuella perustettu myös kunnallinen perheväkivallan vastainen verkko, jossa on mukana nuoria. Terveysaseman henkilökunta tai nimismies aloittavat tutkimukset, kun on syytä epäillä perheväkivaltaa.
Nimismiehen mukaan monet naiset vetävät kuitenkin ilmiantonsa takaisin, koska he ovat taloudellisesti riippuvaisia miehestään.
Valistus keskeistä
Terveyskasvatuksen ja koulutuksen ohella Sarem-hankkeen keskeisenä tavoitteena on yleensäkin lisätä naisten ja lasten tietoisuutta heidän omista oikeuksistaan ja ihmisarvostaan.
Valistusta annettiin lapsille myös kansallisen rokotuspäivän yhteydessä Panaman kylässä nukketeatterin ja julisteiden avulla. Yhdessä julisteessa lukee: Kaikki me ihmiset olemme samanarvoisia lain edessä ja meillä on oikeus saada oikeutta.
STT-IKK
12.5.2000
