TT kavahtaa puuttumasta työnjohto-oikeuksiin
SAK ja STTK laventaisivat paikallisen sopimisen palettia
Palkansaajajärjestöt mielivät laajentaa paikallisen sopimisen koskemaan muutakin kuin työehtosopimusasioita, kunhan lähtökohtana on osapuolten tasavertaisuus. Ainakin teollisuuden työnantajien piirissä kovin reipasta lavennusta karsastetaan - ainakin, jos silloin mennään työnantajan työnjohto-oikeuksiin kuuluvien asioiden piiriin.Vaikka työmarkkinakeskusjärjestöjen väliltä löytyykin eroja siitä, miten ja mihin suuntaan paikallista sopimista pitäisi kehittää, perusvalmiutta sopimisen laajentamiseen löytyy. Toisaalta jo nykylakien ja -sopimusten myötä asioita voitaisiin sopia paikallisesti paljon enemmän kuin mitä nyt osataan tai uskalletaan.
Järjestöt pohtivat paikallista sopimista ja sen kehittämistarpeita yhteisessä seminaarissa maanantaina Espoossa.
Suurimman palkansaajakeskusjärjestön SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen (sd.) katsoi seminaarin tiedotustilaisuudessa, että paikallisen sopimisen tulisi koskea myös mm. työorganisaation muutoksia ja tuloksiin perustuvia palkanosia. Nämä ovat nyt työnantajan ns. direktio-oikeuden piirissä.
- Jos 1990-luku oli teidän hyökkäystänne, nyt on meidän vuoromme. Nyt on siirryttävä uuteen aikakauteen, Ihalainen koetti provosoida johtaja Seppo Riskiä TT:stä.
Myös toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää (sd.) piti mielekkäänä, että paikallisesti sovittavien asioiden piiriä laajennetaan työnantajan direktion alueelle.
Tessin tukipilariksi
Teollisuuden työnantajat kuitenkin pitävät sopimisen pohjana ennen kaikkea työehtosopimuksia: oikein edistettynä paikallisesta sopimisesta tulee tes-toiminnan tukipilari.
- Paikallisen sopimisen kehittäminen on keino, jolla varmistetaan se, etteivät työehtosopimukset jää ajastaan jälkeen ja turvataan se, että sopimukset vastaavat nopeasti muuttuvia oloja. Paikallinen sopiminen on toisaalta keino, jolla estetään se, ettei tes-järjestelmä estä ja jäykistä työntekoa ja yritystoimintaa, Riski linjasi.
Hän nosti haasteeksi ennemmin sen, että palkkaratkaisut saataisiin yrityskohtaisiksi poteiksi, jolloin sopimuskorotuksiakin voitaisiin käyttää hyvää työtä tekevien palkitsemiseen.
Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Palvelutyönantajista varoitti avaamasta valtakysymyksenä keskustelua paikallisen sopimisen laajentamisesta. PT:lle käy kyllä, että paikallisesti sovitaan esimerkiksi tessiä korkeammista palkoista, vaikka työnantajan ei asiasta tarvitsisi sopiakaan.
Inkeroinen muistutti, että kyse on ennen muuta siitä, millä tasolla halutaan toimia - ylätason säädösten vai työpaikkakohtaisesti hyväksi todettujen mallien mukaan.
Akavan puheenjohtaja Risto Piekka (kok.) nosti korkeasti koulutettujen ykköskysymykseksi sen, että suuri osa ylemmistä toimihenkilöistä ei ole tes-turvan piirissä.
- Tasavertainen neuvotteluasema voidaan saavuttaa vain työehtosopimusten kautta. Niin kauan kuin ylemmillä ei ole sopimuksia, ei neuvotteluasema paikallisessa sopimisessa ole tasavertainen eikä voida puhua todellisesta paikallisesta sopimisesta.
Luottamusmiehen kanssa vai ilman
Sekä Ihalainen että Mäenpää totesivat, että paikallinen sopiminen voi kehittyä vain luottamusmiesten toimintamahdollisuuksien kohentumisen myötä.
Ihalainen olikin huolissaan siitä, miten aito sopiminen onnistuu pienissä yrityksissä, missä luottamusmiehiä ei ole ja paikallisen sopimisen tuntemus on huonoa puolin ja toisin.
Riskin mukaan luottamusmiesten asema ei kaipaa remonttia. Mm. korvaukset ja toimintavapaudet ovat kunnossa.
Tuore tutkimus kertoi, että työntekijät eivät aina enää hyväksy sitä, että luottamushenkilö yksin tekee heidän puolestaan sopimuksen. Inkeroinen piti tätä hienona: työpaikalla uskalletaan ja halutaan sopia asioita suoraan työnantajan ja työntekijän kesken ilman luottamusmiestä.
Seminaarissa julkistettiin myös keskusjärjestöjen ja Työsuojelurahaston tuore kirjanen Paikallinen sopimus - tutkittuja käytäntöjä. Se tarjoaa eväitä sopimuksentekoon työpaikoilla.
STT-IA
15.5.2000
