Puolan tähtäimessä yhä EU-jäsenyys 2003
Puola tähtää edelleen tiukasti siihen, että EU:n ovet aukeavat sille vuoden 2003 alusta. Puola on muiden EU:hun hakevien maiden kanssa kiirehtinyt EU:n komissiota antamaan tarkan päivämäärän, mihin mennessä unioni voisi toteuttaa laajentumisensa seuraavan kierroksen.- Puolan valmistautuminen EU-neuvotteluihin on sovitettu sen mukaan, että jäsenyys toteutuisi vuonna 2003. Jos EU ei ole valmis tähän, haluaisimme tietää sen, totesi Puolan EU-yhdistymiskomitean alivaltiosihteeri Jaroslaw Pietras Varsovassa vieraileville suomalaistoimittajille.
Hänen mukaansa päivämäärällä on merkitystä, kun suunnitellaan miten EU-neuvotteluja käydään. Pietrasin mielestä EU on teknisesti valmis laajentumaan, mutta se onko unioni poliittisesti valmis ottamaan uusia jäseniä onkin jo toinen kysymys.
Puolan pääministerin Jerzy Buzekin talousneuvonantaja Waldemar Kuczynski on samoilla linjoilla aikataulun kanssa.
- Olisimme pettyneitä, jos neuvottelut pitkittyisivät, emmekä olisi jäseniä vielä vuonna 2003. Me teemme kaikkemme, jotta Puolasta tulisi EU:n jäsen, hän tähdensi.
Hänen mielestään aikataulun asettamisella on tärkeä merkitys myös kannustimena, jotta jäsenyyden toteutumisen ehdot saataisiin täytettyä.
Ongelmat tuttuja
EU-yhdistymiskomitean osastopäällikön Pawel Sameckin mukaan neuvottelujen vaikeimmiksi kysymyksiksi nousevat maatalous, työvoiman vapaa liikkuvuus, maanomistuskysymykset, ympäristö sekä lainsäädännön yhdentäminen.
Samat ongelmat ovat vaivanneet Puolaa siitä lähtien, kun se aloitti neuvottelut EU:n kanssa maaliskuussa 1998.
Kuczynskin mukaan Puolan on muutettava tai laadittava kokonaan uusiksi arviolta 180 lakia vuoden 2002 loppuun mennessä. Urakkaa hankaloittaa Puolan perustuslaki, joka määrää lakien laatimisen ja muuttamisen tapahtuvaksi harkiten. Mitään nopeutettua menettelytapaa ei tällä haavaa ole olemassa.
Kuczynski tähdensikin suomalaistoimittajille, että hallitus pyrkii esittämään menettelytapaongelmassa kompromissiratkaisun, jonka myös oppositio voisi hyväksyä.
Maatalous ongelmana
Puolan maatalous on useassa yhteydessä mainittu jäsenyysneuvottelujen vaikeimmaksi kohdaksi. Puolassa on paljon tiloja, noin 2 miljoonaa, joista suurin osa pientiloja. Vain kolmannes kaikista tiloista tuottaa elintarvikkeita markkinoille, muiden tuotanto riittää pitämään viljelijän omavaraisena.
Sameckin mielestä Puolassa on kahdenlaisia tiloja, jotka vaativat uudistamista: Kaakkois-Puolassa sijaitsevat pikkutilat, joiden keskimääräinen koko on 3-4 hehtaaria sekä pohjoisessa sijaitsevat tehottomat valtiontilat.
- Maataloussektorin uudistaminen lisää kuitenkin työttömyyttä noin 2-3 prosenttiyksikköä, arvioi Samecki.
Hänen mielestään näille tiloille pitäisi antaa tukea ennen jäsenyyttä, jotta viljelijät voisivat hakeutua vaihtoehtoisiin töihin.
Pietras puolestaan huomautti, ettei Puola halua siirtymäaikoja sopeutuakseen EU:n maatalouspolitiikkaan.
- Hyväksymme yhteisen maatalouspolitiikan vaatimukset, mutta haluamme myös päästä nauttimaan sen eduista, hän korosti.
Samalla hän muistutti, ettei neuvotteluissa EU:n kanssa ole vielä päästy maatalouteen asti.
Puolan jäsenyysneuvotteluissa yli 30 asiakohdasta varsinaisiin neuvotteluihin on päästy 25 kohdassa ja Puolan hallitus toivoo, että loputkin asiakohdat saataisiin neuvotteluihin Portugalin puheenjohtajakaudella, joka päättyy kesäkuun lopussa.
STT-IA
12.5.2000
