Putin pyrkii suitsimaan aluejohtajien valtaa
Seitsemän Kremlin vahtikoiraa alueille
Presidentti Vladimir Putin pyrkii vahvistamaan keskushallinnon otetta koko Venäjästä. Kreml julkisti viikonvaihteessa Putinin asetuksen Venäjän jakamisesta seitsemään hallinnolliseen alueeseen.Kullekin alueelle nimetään presidentin edustaja, jonka tehtävänä on varmistaa etteivät paikallispäätökset ole ristiriidassa liittovaltion elinten päätösten kanssa.
Päätös poikkeaa Putinin edeltäjän Boris Jeltsinin linjasta. Hän kehotti alueita ottamaan valtaa niin paljon kuin ne mielivät. Päätös presidentinhallinnon vahvistamisesta alueilla sai myös ristiriitaisen vastaanoton.
Kommunistijohtaja Gennadi Zjuganovin mielestä aluejohtajien väärinkäytöksiin on aika puuttua. Korruptio ja budjettivarojen "katoaminen" matkalla Moskovasta alueille on monen valtakunnan osan ongelma.
- Joistakin aluejohtajista on sukeutunut kaaneja ja sheikkejä, Zjuganov valitti uutistoimisto Interfaxille.
Tv-asema NTV puolestaan ennusti Putinin päätöksen saattavan hänet törmäyskurssille maan perustuslain kanssa. Sen mukaan presidentin edustajilla ei ole oikeutta puuttua demokraattisesti valittujen aluejohtajien tekemisiin.
- Tämä on ensimmäinen askel radikaalissa uudistuksessa, jonka tavoitteena on muuttaa liittovaltio yhtenäisvaltioksi, moskovalainen politiikantuntija Andrei Piontkovski arvioi.
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Venäjällä on 89 aluetta, jotka nauttivat eriasteista osittaista itsehallintoa. Sanomalehti Izvestijan mukaan jopa kolmannes paikallisparlamenttien säätämistä laeista on ristiriidassa liittovaltion lakien kanssa.
- Todellisuudessa osa alueista nauttii rajoittamattomasta lainsäädännöllisestä vapaudesta, joka on lähellä täydellistä itsenäisyyttä, sanomalehti Nezavisimaja Gazeta kirjoitti.
Putin käytti jo viime viikolla veto-oikeuttaan pysäyttääkseen joukon Ingushian, Bashkortostanin ja Kiinan rajalla sijaitsevan Amurin alueen paikallislakihankkeita.
"Byrokratia kasvaa"
Kremlin mukaan uuden edustajaverkon on tarkoitus "tehostaa liittovaltion toimintaa ja turvata presidentin perustuslakiin perustuvat valtaoikeudet alueilla". Presidentillä on ennestään oma edustajansa kullakin maan 89:lla alueella.
Uuden asetuksen mukaan presidentin "superedustajat" sijoitetaan Moskovaan, Pietariin, Rostoviin, Nizhni Novgorodiin, Jekaterinburgiin, Novosibirskiin ja Habarovskiin. Esimerkiksi Pietarin edustajan toimikenttänä on koko Luoteis-Venäjä. Edustajat raportoivat suoraan presidentille.
Kansainvälisten suhteiden ja talouden instituutin asiantuntija Viktor Sheinis arvioi, että uusi edustajaverkko lähinnä kasvattaa byrokratiaa.
Voronezhin alueen kuvernööri Ivan Shabanov puolestaan arvioi, että päätös on askel kohti presidentin 89:n paikallisedustajan virkojen lakkauttamista. Paikallisedustajien on katsottu joutuneen monella alueella vahvojen paikallispäällikköjen talutusnuoraan.
Venäjän alueiden johtomiesten valtaa kasvatti vuoden 1998 talousromahdus, kun alueilla jouduttiin yhä itsenäisemmin etsimään lievitystä talousahdinkoon.
Esimerkiksi suhteellisen vauraan Samaran kuvernööri Konstantin Titov on vaatinut alueille oikeutta itsenäisesti neuvotella lainoista kansanvälisten rahoituslaitosten kanssa.
STT-IA
15.5.2000
