Verheugen: EU laajenee viimeistään 2005
Laajentumisesta vastaavan EU-komissaari Günter Verheugenin mukaan ensimmäiset uudet maat liittyvät Euroopan unioniin viimeistään vuonna 2005. Verheugenin mukaan kyseessä on myöhäisin mahdollinen ajankohta, jolloin uusia jäseniä odotetaan unioniin.
Komissaari Verheugen otti asiaan kantaa julkistaessaan
mittavan tiedotuskampanjan laajentumisesta. Verheugen oli
haluton puhumaan tarkemmin aikatauluista.
Verheugen kuitenkin totesi vuoden 2005 sisältyvän komission
puheenjohtajan Romano Prodin toiveeseen siitä, että
ensimmäiset uudet maat voisivat liittyä EU:hun ennen
nykykomission toimikauden päättymistä.
- Haluan silti yhä sanoa, että laajentuminen riippuu
jäsenmaiden edistymisestä. Meillä ei ole vielä riittävästi tietoa
asiasta, Verheugen sanoi torstaina Brysselissä.
EU:n komissio ilmoitti laajentumista koskevaan tiedottamiseen
käytettävän 150 miljoonaa euroa eli 890 miljoonaa markkaa
vuosina 2000-2006. Kampanja rahoitetaan useista EU:n eri
ohjelmista.
Kampanjalla halutaan levittää tietoa EU:n laajentumisesta ja
lisätä kansalaiskeskustelua. Samalla pyritään myös
lieventämään pelkoja, joita Keski- ja Itä-Euroopan liittyminen
unioniin monissa jäsenmaissa aiheuttaa.
Kampanja järjestetään EU:n ohella myös jäsenyydestä
neuvottelevissa 12 maassa sekä Turkissa, joka hyväksyttiin
jäsenehdokkaaksi Helsingin huippukokouksessa.
Tiedotusstrategian pääpaino keskittyy vuosille 2003-2004 eli
ajalle, jolloin jäsenmaissa järjestetään mahdollisia
kansanäänestyksiä ja parlamenteissa muodostetaan lopullinen
kanta liittymisestä.
Sekä EU-maissa että jäsenehdokasmaissa
tiedottamiseen käytetään vajaat 60 miljoonaa euroa. Turkin
osuus on lähes 6 miljoonaa euroa.
- Turkki on jäsenehdokasmaa, ja siellä tiedottaminen on ehkä
jopa tärkeämpää kuin muualla, Verheugen sanoi keskiviikkona.
Kampanjan tarpeet erilaiset eri maissa
Tiedottaminen on räätälöity erikseen jokaisessa maassa.
Verheugenin mukaan esimerkiksi Suomessa tiedon tarpeet ovat
hyvin erilaiset kuin vaikkapa Itävallassa tai Saksassa.
EU:ssa halutaan perustella laajentumisen tarpeellisuutta, lisätä
kansalaiskeskustelua ja kertoa tietoja hakijamaista.
Verheugenin mukaan tavoitteena on myös lisätä
itälaajentumisen kannatusta.
Jäsenehdokasmaissa tavoitteet ovat osin yhtenevät, mutta
lisäksi EU:n komissio haluaa selittää yhteyttä
jäsenyysneuvottelujen ja maakohtaisen valmistautumisen
välillä.
Verheugen arvioi, että yli puolet neuvottelukappaleista on
päätetty kuuden ns. ensimmäisen aallon ehdokasmaan osalta
Portugalin puheenjohtajuuden päättyessä kesäkuun lopussa.
Ensimmäisen aallon maita ovat Viro, Puola, Unkari, Slovenia,
Tshekki ja Kypros.
Tämä vuosi on ratkaiseva jäljellä olevien kysymysten
avaamisessa, Verheugen muistuttaa. Edessä ovat vaikeimmat
neuvotteluasiat kuten maatalous, työvoiman liikkuvuus ja
budjettiasiat.
STT-IKK
12.5.2000
Politiikka -sivulle
|