Ajan suunnassa lyhyesti
Opetusministeriö parantaisi yliopistojen asemaa keksintöjen hyödyntämisessä
Opetusministeriössä aiotaan selvittää, voitaisiinko yliopistojen mahdollisuuksia tutkijoidensa kaupalliseen hyödyntämiseen parantaa. Kaksi vuotta sitten vastaava aie kaatui mm. Professoriliiton vastustukseen, todetaan ministeriöstä.
Nykylainsäädäntö antaa tutkijoille mahdollisuuden kerätä huomattavaa henkilökohtaista hyötyä esimerkiksi patenttioikeuksista, ja voitot voivat mennä yliopistoilta sivu suun.
Jo kesällä 1998 opetusministeriön työryhmä kiinnitti huomiota siihen, että tilanne on sekava. Yliopistotutkijat ovat eri asemassa kuin esimerkiksi Suomen Akatemian rahoittamat tutkijat tai ammattikorkeakouluissa ja yrityksissä työskentelevät tutkijat.
Suomalainen malli poikkeaa myös esimerkiksi Britannian ja Yhdysvaltojen tilanteesta. Niissä yliopistotutkijat rinnastetaan yritysten henkilökuntaan. Myös monissa muissa EU-maissa ollaan työryhmän mukaan menossa samaan suuntaan, joskin Saksassa ja Pohjoismaissa perinne on sama kuin Suomessa.
Professori Ossi V. Lindqvistin johtama työryhmä arvioi myös, että patenttien valuminen esimerkiksi tutkimusta rahoittaville yrityksille vähentää tieteen perinteistä avoimuutta.
Jos yliopistot omistavat oikeudet patentteihin, ne eivät yritysten tavoin voi ryhtyä estämään tulosten tieteellistä julkaisemista.
Tiedemies: T. rex -fossiilit luultua yleisempiä
Amerikkalainen tiedemies arvioi, että Tyrannosaurus rex -dinosauruksen fossiilit ovat paljon luultua yleisempiä. Viime kesänä viisi T. rexin luurankoa löytänyt Jack Horner uskookin, että jokaisella suurella museolla on pian tämän hirmuliskon luuranko.
- Itse asiassa niitä mahtuu kolmetoista tusinaan. Fossiilien yleisyys estää jatkossa hintasodat, joita nämä luurangot ovat ennen aiheuttaneet, Horner sanoo.
New Scientist -aikakauslehti kertoi, että tähän mennessä on löydetty 30-40 T. rexin luurankoa. Osa fossiileista on selvästi vajanaisia.
Täydellisin tähän asti löydetty Tyrannosauruksen fossiili on saanut kutsumanimen Sue. Se myytiin kolme vuotta sitten 8,4 miljoonalla punnalla (83 mmk).
Tyrannosaurus rex on ehkä kaikkein eniten ihmisiä kiehtova hirmulisko.
Historia esillä moottoritien varrella
Torstaista lähtien Helsinki-Tampere-moottoritien varrella esitellään matkaajille tien ja matkustuksen historiaa keskiajalta nykypäivään. Moottoritien viimeinen osa on valmistunut, ja avajaisia vietetään torstaina.
Historia on esillä viikonlopun yli viidessä tien taukopaikassa. Sen jälkeen näyttely kootaan Kangasalla sijaitsevaan automuseo Mobiliaan, missä se on nähtävillä marraskuun loppuun.
Helsingistä lähteviä autoilijoita houkutellaan taukopaikoille autosuunnistuskilpailulla, johon voi osallistua torstaista sunnuntaihin kello 10-18. Järjestäjät korostavat, että suurin sallittu etenemisvauhti on 120 km/t.
Keimolan Nesteellä kerrotaan liikennevälineiden kehityksestä, Riihimäen Citymarketissa teemana taas on tieyhteyden merkitys elinkeinoelämälle. Linnatuulessa Hämeenlinnan lähellä tarkastellaan eri liikennemuotojen kilpailua ja yhteistyötä.
Lempäälään avattava Pirkanhovi saa näyttelystä sen osan, joka kertoo tien rakentajista: urakoitsijoista, talonpojista, työttömistä ja vangeistakin. Tampere-talon näyttelyosuus keskittyy moottoritien uusimman osan eli Jutikkala-Kulju-välin rakentamiseen.
Helsingissä näyttely on esillä Postimuseossa kulttuurikaupunkivuoden päätöspäivänä 9. joulukuuta. Ensi vuonna sen on määrä jatkaa kiertonäyttelynä eri puolilla Suomea.
Tielaitoksen ja Mobilia-museon lisäksi näyttelyn kokoamiseen on osallistunut lukuisia auto- ja historiaseuroja sekä yrityksiä, järjestöjä ja maakuntaliittoja.
Kaikki pelissä keskiajan peleissä
Aboa Vetus -museon talvinäyttely on saapunut Turkuun Tukholman keskiajan museosta. Näyttelyssä esitellään kymmenen keskiajalla Pohjoismaissa käytössä ollutta peliä. Monet niistä ovat keskiaikaakin vanhempia.
Peleillä on oma mielenkiintoinen syntyhistoriansa. Suurin osa niistä perustuu taistelustrategioihin, kuninkaan puolustamiseen ja vastustajan lyömiseen. Pelejä pystyi pelaamaan yksinkertaisilla välineillä, kuten eri värisillä pikkukivillä ja hiekkaan piirretyllä pelilaudalla.
Rikkaitten pelilaudat ja nappulat olivat meripihkaa, hopeaa ja norsunluuta. Pelaaminen oli keskiajalla hyvin suosittua. Panoksena saattoi olla koko omaisuus, naimakauppa ja elämä tai kuolema.
Pelit ovat muuttuneet aikojen kuluessa, ja samasta pelistä voi olla useita versioita. Esillä ovat muun muassa noppapeli, sakki, tammi ja korttipeli.
Näyttely on avoinna museossa vuoden loppuun asti.
Ranskasta löytyi yli 28-kiloinen sieni
Kaakkois-Ranskan Mayresista on löydetty jättikokoinen sieni, joka painaa peräti 28,8 kiloa. Kurttusienen (Sparassis crispa) löytäjät joutuivat käyttämään takkia kantoapuna siirtäessään ennätyssienen metsästä puolentoista kilometrin päässä olleeseen autoonsa.
Sieni ei joudu pataan, vaan se pakastetaan, minkä jälkeen ihmiset voivat käydä ihmettelemässä sitä erilaisissa näyttelyissä. Näin kerrottiin yrityksestä, joka on saanut tehtäväkseen suojella kurttusientä varkailta ja tihutyön tekijöiltä.
Koonnut: IA
13.10.2000
