Suomen talous - valkeassa pilvessä tummaa reunassa
Valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok.) ja Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Pentti Vartia maalaavat kuin yhdestä suusta Suomen talouden taivaan lähivuosiksi kirkkain värein. Molemmat kuitenkin varoittavat horisontissa väijyvistä pilvistä.Helsingin Kokoomuksen järjestämässä seminaarissa tiistaina Niinistö ja Vartia luotasivat Suomen talouden nykytilaa ja näkymiä muutamalle vuodelle eteenpäin. Molemmat korostivat maamme talouden tämän hetkistä loistokuntoa ja poikkeuksellisen hyvää kansainvälistä kilpailukykyä.
Etlan toimitusjohtaja Pentti Vartia kuitenkin muistutti, että Suomen talouden poikkeuksellisen nopea kasvu johtuu paluusta poikkeuksellisen kovasta lamasta. 90-luvun laman aikana Suomi menetti kokonaistuotannostaan peräti kymmenen prosenttia, joka on verrattavissa vain Itä-Euroopan maiden siirtymätalouksien tilaan.
- Edes 1930-luvun lama ei ollut näin paha tuotannollisesti, joskin työttömyys oli tuolloin vielä pahempi. 1860-luvun suuret nälkävuodet - jolloin noin 100 000 suomalaista menehtyi - oli tuotannollisesti yhtä paha kuin 1990-luvulla kokemamme lama, Vartia suhteuttaa.
Hän pitää nopean talouskasvun lisäksi melkoisena saavutuksena myös sitä, että työttömyys on kyetty painamaan vuoden 1992 huippuluvuista eli yli 17 prosentista EMU-maiden keskiarvoon. Kahdessa vuodessa 1990-92 työttömyys kasvoi noin 13 prosenttia, hän muistuttaa.
Näin ollen talouden viiden prosentin vuosikasvu on ollut Vartian mukaan paluuta kohti normaalia olotilaa.
- Nyt se on loppumassa ja jatkossa meidän on totuteltava pienempiin kasvulukuihin, hän sanoi.
Kasvunäkymät tuleville kolmelle-neljälle vuodelle ovat kuitenkin Vartian mukaan hyvät, vaikkakin hidastuvat.
- Vaihtotase on kunnossa ja positiivinen, velkoja maksetaan ja julkinen sektori on tasapainossa.
Vartian pitää saavutuksena sitäkin, että veroja kevennetään samaan aikaan kun velkoja maksetaan reippaasti takaisin ja jopa joidenkin julkisten palvelujen kehittämiseen on varaa.
- Putki on kuitenkin ahdas ja näiden suhde on pidettävä tasapainossa, hän varoittaa.
Verot kansan verta juo - kaikkialla
Suuri velkataakka pitää kuitenkin mittavat veronalennustoiveet aisoissa, vaikka Etla ennustaakin julkisen velan bruttokansantuoteosuuden laskevan vuonna 2003 28,3 prosenttiin. Kuluvana vuonna se on 40,7 prosenttia BKT:sta. Samoin valtion velan arvioidaan laskevan lähes 15 prosenttia vuoden 2003 loppuun mennessä.
Laman seurauksena kokonaisveroaste kohosi yli 45 prosenttiin, mutta Vartia ennakoi, että Suomella on mahdollisuus päästä EU:n keskitasoon kokonaisveroasteessa tällä vuosikymmenellä.
EU-keskiarvon saavuttamisessa auttaa Vartian mukaan sekin, että vastoin yleistä käsitystä EU-maissa julkinen sektori ja sitä kautta kokonaisveroaste on ollut koko ajan kasvussa.
Valtiovarainministeri Sauli Niinistö kiinnitti huomiota paljon mainostettuihin Saksan, Hollannin ja Ranskan verouudistuksiin. Hän sanoi, että Suomen kansantalouteen suhteutettuna Saksan veronalennukset ovat suunnilleen samankokoiset kuin Suomessa on tehty viime ja tehdään tällä hallituskaudella.
Hollanti taas aikoo kompensoida vielä Saksaakin mittavammat tuloveroalennukset korottamalla muita välillisiä veroja, mm. arvonlisäveroa.
Niinistö kritisoi sitä, että Suomessa esiintyy halua keskustella veroista ja julkisen sektorin menoista erikseen.
- Laman aiheuttama velkaantuminen ei ollut muuta kuin tulevaisuuteen siirrettyä verovelkaa, kun julkisen sektorin paisuvia - etenkin työttömyydestä aiheutuvia - menoja ei kyetty enää verotuloilla kattamaan. Sellaista veropohjaa ei enää ollut olemassa.
- Jos julkisen sektorin menot olisi tuolloin yritetty kattaa veroilla, olisi veroaste noussut 70 prosenttiin ja ylin marginaaliveroaste 90 prosenttiin, hirmuili Niinistö. Ja kun tuota verovelkaa joudutaan nyt maksamaan, mahdollisuuksia ylen mittaviin verokevennyksiin ei ole.
Pärjäämisen edellytykset
Vartia huomautti, että Suomessa tapahtui laman seurauksena myös paljon rationalisointia, heikkoja yrityksiä ja jopa tuotannonaloja poistui markkinoilta. Suomen kilpailukyky onkin noussut muutamassa vuodessa maailman kärkikastiin eli kolmen kilpailukykyisimmän maan joukkoon.
Sekä Niinistö että Vartia kuitenkin varoittivat paukuttelemasta tällä henkseleitä, mutta suuntaa antavina näitä kilpailukykyarvioita voi heidän mielestään kuitenkin pitää. Esimerkiksi IMD:n tekemä kilpailukykyarvio perustuu 290 muuttujaan, joista monet ovat hyvinkin herkkiä liikkumaan tai ovat kiistanalaisia.
Molemmat pitivätkin suomalaisen pärjäämisen edellytyksenä tuottavuuden säilymistä ja nousua sekä maltillisia palkkaratkaisuja.
Yhtenä merkittävimmistä kilpailueduista sekä Niinistö että Vartia pitivät Suomen ns. uuden talouden eli IT-klusterin nousua. Tässä suhteessa Suomi on erittäin hyvässä lähtökohdassa.
IT-alan kasvu Suomessa onkin ollut hyvin nopea. Etla ennustaa keskimääräiseksi tuotannon kasvuksi noin neljä prosenttia vuosina 2000-2004, mutta tietoliikenneklusterin kasvuksi noin 15 prosenttia vuodessa.
- Olemme tässä aivan eturivin maita koko maailmassa. Informaatioteknologia on levinnyt ja leviää koko yhteiskunnassa nopeasti ja kaikille toimialoille. IT-infrastruktuurimme on uutta ja laajalle levinnyttä, Vartia sanoo.
Myös Niinistö kiinnitti huomiota Suomen menestykseen ja sen antamiin mahdollisuuksiin IT-alalla vertaamalla sitä Yhdysvaltoihin. Amerikkalainen yhteisö on uudelle teknologialle hyvin vastaanottavainen, ja samoin on asianlaita Suomessa.
- Kysymys on paljolti myös positiivisesta perusasenteesta koko yhteiskunnassa eli halukkuudessa omaksua uutta ja osata, Niinistö arvioi.
Hän sanoikin, että sotien jälkeisten sukupolvien ajoittain jopa ylikorostunut panostus koulutukseen ja tutkimukseen kantaa nyt hedelmää.
- Tästä asenteesta on syytä pitää kiinni myös jatkossa.
Toinen tärkeä tekijä pärjäämisessä on Niinistön mielestä luottamus tulevaisuuteen. Luottamusta tulevaisuuteen luo hänen mukaansa tasapainossa oleva julkinen sektori.
- Se antaa luottamusta myös yksityiselle sektorille ja antaa varmuutta työntekoon ja yrittäjyyteen.
- Talouspolitiikkaa ei voi tehdä nelivuotiskausittain, vaan se vaatii pidemmän ajan suunnittelua. Viime hallitusten linja on luonut luottamusta maamme talouteen ja tässä voi jättää viestikapulaa myös tuleville hallituksille. Hallitusten ja politiikan tehtävä on luoda tuota tulevaisuuden uskoa ja varmuutta tulevaisuudesta, Niinistö linjasi.
Riskinä maailmantalous
Suomen talouden riskit liittyvät yhä enemmän maailmantalouteen ja euroalueen talouteen, joista maamme on entistä riippuvaisempi. Jos Yhdysvalloilla menee huonosti, se heijastuu nopeasti Eurooppaan ja sitä kautta Suomeen ja koko maailmantalouteen.
Etlan mukaan Yhdysvaltoja lukuunottamatta talouskasvu on sangen nopeata ensi vuonnakin koko maailmassa. Mörkö kuitenkin kummittelee taivaanrannassa, sillä korot ovat nousemassa ja kasvu sekä öljyn ja raaka-aineiden hinnat ovat kohonneet.
Nämä vaikuttavat investointeihin ja kulutukseen niitä hidastavasti. Inflaatio Suomessa on ollut EMU-maiden keskiarvoa korkeampi, joka on Vartian mukaan hiemankin pidemmän päälle vaarallinen tie.
- Öljyn hinnan nousu siirtyy ketjussa eteenpäin aina maitopurkkiin saakka, Vartia sanoo.
Suurimpana maailmantalouden riskinä valtiovarainministeri Niinistö pitää Yhdysvaltain ja Japanin talouden epätasapainoa.
- USA velkaantuu kansantaloutena, sen vaihtotase on painunut hyvin alas ja negatiivinen taso on hyvin huolestuttava, ja Japani puolestaan säästää. Käänteisellä puolella Japanin julkinen sektori kasvaa ja maa velkaantuu enemmän kuin yksikään Maastrichtin kriteeri sallisi.
Yhdysvalloissa taas julkinen sektori on ylijäämäinen. Sen sijaan yksityinen kulutus aiheuttaa voimakasta kansantalouden velkaantumista. Japanissa taas yksityinen sektori säästää ja se nostaa vaihtotaseen plussalle.
- Tällainen epätasapaino tuppaa jossakin vaiheessa purkautumaan ja se on maailmantaloudelle riskitekijä, Niinistö sanoi.
ILKKA AHTOKIVI
13.10.2000
