Viranomaiset vasta aloittamassa geeniruuan pitoisuusvalvontaa
Elintarvikeviranomaiset ovat jälkijunassa aloittamassa ruuan geenimuunneltujen ainesosien pitoisuuden pistokokeita. Käytännössä testeillä on tarkoitus varmistaa se, että kuluttajan oikeus tietää, mitä suuhunsa panee, toteutuu.
Elintarvikevirasto ja Tullilaboratorio aloittavat lokakuun aikana elintarvikkeiden geenimuunneltujen ainesosien pitoisuusmittaukset. Maissia ja soijaa sisältävistä elintarvikkeista analysoidaan geenimuunneltujen ainesosien prosentuaalista määrää.
- Elintarvikevalvonnan kannalta pitoisuusmittauksissa on kyse
maahantuojien ja valmistajien pakkausmerkintöjen koettelusta.
Aiemmin olemme testanneet vain sitä, sisältävätkö
elintarvikkeet geenimuunneltuja ainesosia vai ei, sanoo
Tullilaboratorion kemisti Anna-Riitta Savolainen.
Pitoisuusmittauksiin elintarvikeviranomaisia velvoittaa
huhtikuussa voimaan tullut asetus, jonka mukaan yli prosentin
geenimuunneltua materiaalia sisältävät elintarvikkeet on
varustettava "geneettisesti muunneltu" -pakkausmerkinnällä.
Merkinnän pakollisuutta perusteltiin EU-maissa kuluttajan
oikeudella valita, paneeko suuhunsa perimältään muunneltua
ruokaa vai ei.
Esitesteissä puhtaita papereita
Määrällisen analyysin ja pakkausmerkintöjen valvonnan tekee
mahdolliseksi Tullilaboratorioon hankittu uusi PCR-laite
(Polymetric Chain Reaction). DNA:n monistamisen
mahdollistava laite on ollut laboratorion sisäänajettavana
elokuusta.
Elo-syyskuun aikana laitteella on tutkittu
geenimuuntelupitoisuudet noin 20 elintarvikkeesta tai
raaka-aine-erästä. Puhtaat paperit esitesteissä saivat mm.
yksi maissisäilyke sekä jokunen jauhoseos, tofuvalmiste ja
mausteseos.
- Yksikään 20 näytteestä ei osoittautunut säädösten
vastaiseksi. Tutkitut määrät ovat kuitenkin vielä niin pienet,
että en käy liputtamaan pakkausmerkintöjen
paikkansapitävyyden tai -pitämättömyyden puolesta,
Savolainen jatkaa.
Varsinaisia valvontatestejä aiotaan tehdä markkinatiedon
perusteella yleisimmistä käytössä olevista
päivittäiselintarvikkeista.
Tulli valitsee maahantuontieristä
testattavat satunnaisesti. Lisäksi Elintarvikevirasto ja
kunnalliset elintarvikevalvojat voivat lähettää Tullilaboratorioon
tutkittaviksi kotimarkkinatuotteita kauppojen hyllyiltä.
- Jotain kohdentamista tullaan tekemään myös tullin
luotettaviksi ja epäluotettaviksi tuntemien yritysten suhteen.
Asia on kuitenkin vielä niin alkuvaiheessa, että edes ensi
vuodeksi pistokokeille ei ole määritelty varsinaisia määrällisiä
tavoitteita tai valvontasuunnitelmaa, kertoo valvontaa
ohjaavan Elintarvikeviraston erikoistutkija Leena Mannonen.
Puolet yrityksistä tietää geenipitoisuuden
Toistaiseksi yhdestäkään Suomessa kaupan hyllyllä olevasta päivittäiselintarvikkeesta ei löydy "geenitekniikalla muutettu" -merkintää. Silti Tullilaboratorion aiemmissa testeissä on vuositasolla todettu noin kolmanneksessa 70 tutkitusta maissi-
ja soijaelintarvikkeesta olevan geenimuunneltua materiaalia.
- Yli prosentin rajan ylittymisen mittauksessa olemme siinä
mielessä jälkijunassa, että velvoite valvoa astui voimaan jo
huhtikuussa.
- Valvonnassa on jouduttu keskittymään
asiakirjavalvontaan, eli jos geenimuunneltua materiaalia on
todettu kyllä/ei-testeissä, tuotteen maahantuojalta tai
valmistajalta on vaadittu analyysitodistus käytetyn
raaka-aineen laadusta, jatkaa Elintarvikeviraston Mannonen.
Säädöksen mukaan elintarvikkeen valmistajalla ja
maahantuojalla on käytännössä vastuu tuotteestaan, mutta
selkoa käytettyjen raaka-aineiden laadusta heillä ei aina ole.
Elintarvikeviraston alkuvuonna tekemän kartoituksen mukaan
50 prosenttia maahantuojista ja valmistajista pystyi
esittämään analyysitodistuksen siitä, että käytetty maissi tai
soija ei ollut geenimuunneltua tai että geenimuunnellun
materiaalin osuus ei ylittänyt prosenttia.
Lopuilla puolella tuotteen merkinnättä jättäminen perustui mutu-tuntumaan.
STT-IA
13.10.2000
Kotimaa -sivulle
|