Liittovaltio uhkaa rakoilla edelleen:
Jugoslavian johdolla edessään ongelmasuma
Jugoslavian liittovaltion uusi johto saa hoitoonsa hataran liittovaltion, jonka talous on raunioina sotien ja talouspakotteiden takia. Demokratian voittoa viime viikolla juhlineilla kansalaisilla on edessään paluu inflaation, työttömyyden ja korruption raskauttamaan arkeen.
Lisäksi uuden liittopresidentti Vojislav Kostunican
valta-asema lepää kapealla pohjalla: liittovaltion
presidentin rooli on perustuslain mukaan lähinnä
seremoniallinen.
Suuremman osatasavallan - kymmenmiljoonaisen Serbian - johto on
toistaiseksi tiukasti Milosevicin kannattajien
käsissä ja pienempi osatasavalta Montenegro ei
tunnusta Kostunicaa liittopresidentiksi lainkaan.
Uudessa liittoparlamentissakaan Kostunican
kannattajilla ei ole enemmistöä.
Entisen presidentin Slobodan Milosevicin tukijat
miehittävät hänen 13-vuotisen valtakautensa
perintönä myös hallintokoneistoa, talouselämän
johtopaikkoja ja armeijaa, joskin armeija johto
vakuutti viikonvaihteessa kuuliaisuuttaan
Kostunicalle.
Ennen pitkää ulkopoliittiseksi pulmaksi saattaa
muodostua myös kysymys Milosevicin ja muiden
YK:n Haagin tuomioistuimen sotarikoksista
peräänkuuluttamien Jugoslavian johtomiesten
saattaminen oikeuden eteen.
Yhtenäisyys ensin
Jättimäisen työtaakan edessä Kostunica on
maininnut ensimmäiseksi tehtäväkseen
Jugoslavian liittovaltion rippeiden - Serbian ja
pikkuisen Montenegron - pitämisen koossa.
Sekä Montenegro että sodan jäljiltä YK:n ja Naton
valvonnassa oleva, Serbiaan kuuluva
albaanienemmistöinen Kosovon maakunta
havittelevat kuitenkin itsenäisempää asemaa.
Ensi askeleena Kostunica lopetti Montenegron
vastaiset pakotteet, jotka astuivat voimaan
vuonna 1998 länsimielisen Milo Djukanovicin
noustua presidentiksi.
Djukanovic on ilmoittanut
suostuvansa neuvottelemaan Kostunican kanssa
"Serbian demokraattisen enemmistön edustajana".
- Montenegrolla on kaksi mahdollisuutta:
neuvotella Serbian kanssa asemastaan
liittovaltiossa tai itsenäistyä, Djukanovic sanoi
viikonvaihteessa.
Vallanvaihto ei ole hillinnyt itsenäisyyshaluja
Kosovossakaan, missä lännen pelätään kääntävän
selkänsä maakunnan vaatimuksille, kun
Milosevicin sijaan on noussut demokraattisesti
valittu presidentti.
Kostunica ehti suututtaa
albaaneja, kun hän viikonvaiheessa vaati
Belgradin otteen lujittamista Kosovossa.
- Kostunican valtaannousu on askel kohti
demokratiaa, mutta se ei muuta tilannetta
Kosovossa: haluamme itsenäistyä, Kosovon
demokraattisen puolueen johtaja Hashim Thaci
arvioi. Kosovon kaksimiljoonaisesta väestöstä 90
prosenttia on albaaneja.
Miljardiapu tarpeen
Länsi on luvannut nopeasti purkaa Serbian
vastaiset talouspakotteensa, mutta liittovaltion
taloutta ei saada jaloilleen ilman suurta
apupakettia.
Kommunistisen talousjärjestelmän
purku ja NATO:n Kosovon-sodan aikaisissa
pommituksissa tuhottujen teollisuuslaitosten ja
infrastruktuurin jälleenrakentaminen nielee
suunnattomia summia.
- Jugoslavia tarvitsee ensimmäisen vuoden aikana
kansainvälistä apua 500 miljoonaa dollaria (3,4
miljardia markkaa), Jugoslavian demokraattisen
opposition (DOS) perustaman siirtymäajan
kriisikomitean jäsen Mladjan Dinkic arvioi.
Kriisikomitea on hänen mukaansa saanut ainakin
hetkellisesti kuriin inflaation, kun se on ottanut
hallintaansa valtion keskuspankin varat ja
pysäyttänyt dinaarien tulvan rahaliikenteeseen.
Pimeillä markkinoilla Jugoslavian varjovaluutan,
Saksan markan, kurssi putosi 40 dinaarista 22
dinaariin.
DOS:in johtajiin kuuluvan Zoran Djindjicin mukaan
kiireisimpiin tehtäviin kuuluu
"asiantuntijahallituksen" kokoaminen.
- Se keskittyisi kansainvälisten pakotteiden
pikaiseen purkamiseen ja taloudellisen tuen
hankkimiseen, hän hahmotteli.
DOS on kiirehtinyt myös ennenaikaisten
presidentin- ja parlamenttivaalien järjestämistä
Serbiassa, jonka presidentin ja Milosevicin
läheisen liittolaisen Milan Milutinovicin
virkakaudesta on jäljellä vielä kaksi vuotta.
Kostunican tukijat ovat valmiina kutsumaan
kansalaiset jälleen kaduille puolustamaan
demokratiaa, jos Milosevicin kannattajien
hallitsema Serbian parlamentti panee kapuloita
demokratisoitumisen rattaisiin.
- Painetta on pidettävä yllä, Kostunican vahvan
tukialueen, Cacakin, kaupunginjohtaja Velja Ilic
varoitti hiljattain.
STT-MH
13.10.2000
Ulkomaat -sivulle
|