Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Suurin ryhmä 26 kunnassa 33:sta

Keskustakunnissa vuosikatekeskiarvo pakkasella



Kunnallistalouden kurjalla tolalla ja poliittisilla voimasuhteilla näyttää tilastojen perusteella olevan syy-yhteys. Verkkouutisten tekemän selvityksen mukaan vuosikatekeskiarvolla mitaten Suomen 33 taloudellisesti heikoimmin menestyneen kunnan valtuustoista 26:ssa keskusta on suurin ryhmä.


Verkkouutiset selvitti Tilastokeskuksen aineiston perusteella kuntien vuosikatteita kolmelta viimeisimmältä käytettävissä olevalta vuodelta. Tarkastelussa ovat mukana vuodet 1997-99. Lukuja on käsitelty tilastollisina ilman, että yksittäisiä niihin vaikuttavia seikkoja olisi otettu huomioon.

Taloudellisesti heikoimmin menestyneissä 33 kunnassa on yhteensä 757 valtuutettua, joista 335 eli 44,3 prosenttia on keskustalaisia. Koko maan valtuustoissa valtuutettuja on 12 482. Heistä keskustalaisia on 4 459 eli 35,7 prosenttia.


Lakkaava Temmes miinuskärjessä

Vuosien 1997-99 vuosikatteen keskiarvolla mitaten koko maan heikoin kunta on Oulun läänissä sijaitseva vajaan 700 asukkaan Temmes. Kunnan asukasta kohden laskettu vuosikate on 1 450 markkaa miinuksella.

Mainittakoon, että Temmeksen viime vuoden kate oli listan toiseksi heikoin Oripään jälkeen, 2 582 markkaa asukasta kohden pakkasella.

Vuodenvaihteessa itsenäisenä kuntana lakkaavan ja Tyrnävään yhtyvän Temmeksen valtuustossa on kuluneella kaudella istunut 17 valtuutettua, joista kahdeksan keskustalaista.

Voittajien kaupungiksi itseään kutsuva ja mestarihiihtäjä Mika Myllylää mannekiininaan pitävä keskipohjalainen Haapajärvi sijoittuu vertailussa toiseksi, joskin jo puolta pienemmällä negatiivisella vuosikatteen keskiarvolla. Asukasta kohden laskettu miinusmerkkinen keskimääräinen vuosikate on Haapajärvellä 730 markkaa.

Haapajärven 35 valtuutetusta 19 lukeutuu keskustaan eli puolueella on siellä yksinkertainen enemmistö.


Köyliö, tabula rasa?

Satakuntalainen Köyliö ei suuremmin liehittele www-sivuillaan… Taloudessakaan ei ole ollut hurraamista, sillä kolmen viimeksi kuluneen vuoden kate on 662 markkaa negatiivinen. Sillä heltiää listan kolmas sija.

Tarkastelujakson heikoimmaksi vuodeksi Köyliössä muodostui vuosi 1998, jolloin asukasta kohden laskettu vuosikate oli -1 715 markkaa.

Köyliön 21 valtuutetusta keskustaväriä tunnustaa 13, joten keskustalla on sielläkin yksinkertainen enemmistö

Satakunnassa on myös miinuslistan neljänneksi sijoittuva runsaan 500 asukkaan Kodisjoki. Kunnan negatiivinen vuosikatekeskiarvo on 577 markkaa.

Kolmesta ensimmäisestä kunnasta poiketen Kodisjoella ei ole poliittisia ryhmiä. Liekö varojen vähyys syynä, ettei kunta www-sivuillaan myöskään kerro, ketkä valtaa pitävät.


Liittyykö Pattijoki Raaheen?

Miinuslistan viiden kärkeen sijoittuu myös Pohjois-Pohjanmaalla Raahen kyljessä sijaitseva Pattijoki. Sisäministeriön asettama kuntajakoselvittäjä Pekka Myllyniemi esitti hiljattain Pattijoen ja Raahen kuntaliitosta.

Talouslukujen valossa raahelaiset saavat ainakin aluksi riippaa, sillä Pattijoen vuosikatekeskiarvo kolmelta viimeksi kuluneelta vuodelta on 553 markkaa negatiivinen. Todettakoon kuitenkin, että viime vuosi oli jo plussalla ja heikoin vuosi ajoittuu tarkastelujakson alkuun.

Pattijoella on 27 valtuutettua ja valtuustossa keskustan yksinkertainen enemmistö 15 valtuutetulla. Tulevatkohan Pattijoen www-sivut todellakin tänne?

Listan viimeisellä pistesijalla on Karjaan kaupunki, jonka 35 valtuutetusta 16 lukeutuu RKP:hen ja 11 SDP:hen.

Karjaa ponnisti viime vuoden vuosikatteen jo plussalle, mutta kahden edeltäneen vuoden heikko tulos painaa vuosikatekeskiarvon 550 markkaa miinukselle.


Keskustalla 15 kunnassa 33:sta yksinkertainen enemmistö

Muut listalle sijoittuvat 27 kuntaa ovat Oripää, Mellilä, Lestijärvi, Ylikiiminki, Vuolijoki, Simo, Enontekiö, Kerimäki, Pieksämäki, Hailuoto, Vampula, Siikajoki, Halsua, Piikkiö, Salla, Jurva, Lehtimäki, Kittilä, Vesanto, Muonio, Inkoo, Liperi, Sammatti, Hauho, Lieto, Hausjärvi ja Vihanti.

Listan kunnista Oripäässä keskustavaltuutettuja on 8/17, Mellilässä 8/17, Lestijärvellä 12/17, Ylikiimingissä 14/21, Vuolijoella 9/21, Simossa 17/27, Enontekiöllä 16/21, Kerimäellä 11/27, Hailuodossa 8/17, Vampulassa 8/17, Siikajoella 13/17, Halsualla 13/17, Sallassa 14/27, Jurvassa 13/27, Lehtimäellä 17/21, Kittilässä 14/27, Vesannolla 12/21, Muoniossa 9/21, Liperissä 16/35 ja Vihannissa 13/21.

Keskustalla on siis paitsi suurin ryhmä myös joko yksinkertainen tai määräenemmistö Lestijärvellä, Ylikiimingissä, Simossa, Enontekiöllä, Siikajoella, Halsualla, Sallassa, Lehtimäellä, Kittilässä, Vesannolla, Liperissä ja Vihannissa.

Kun listaan lisätään vielä kärkipään Haapajärvi, Köyliö ja Pattijoki, keskustalla on näistä 33 kunnasta yksinkertainen enemmistö 15:ssä.


SDP suurin kahdessa, Kokoomus neljässä kunnassa

Miinusmerkkisen vuosikatekeskiarvon omaavista kunnista SDP:llä on suurin ryhmä Pieksämäellä (14/35) ja Hausjärvellä (13/35). Pieksämäki sijoittuu listalla 18:nneksi -123 markan vuosikatekeskiarvolla ja Hausjärvi 32:nneksi plusmerkkisellä vuosikatekeskiarvolla 30 markkaa.

Kokoomus puolestaan on yksinään suurin ryhmä Piikkiössä (8/27), Hauholla (11/27) ja Sammatissa (7/17). Liedossa Kokoomus on yhtä suuri (10/35) kuin keskusta.

Piikkiö löytyy listan sijalta 14 vuosikatekeskiarvolla -215 markkaa, Sammatti 29./+1 markka ja Hauho 30./+7 markkaa. Lieto on listan 31:s vuosikatekeskiarvolla plus yhdeksän markkaa.

Listan 27:s on RKP:n hallitsema (17 valtuutettua/27) Inkoo, jonka vuosikatekeskiarvo on miinus yhdeksän markkaa.

RKP:ta lukuun ottamatta muilla kuin keskustalla ei siis 33 kunnan joukossa ole yksinkertaista enemmistöä missään.

ILPO KIURU
13.10.2000


Politiikka -sivulle