Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







YTT Ari Heinonen Tampereen yliopistosta:

Uudistuva media vaatii keskustelua journalismin perusteista



Yliassistentti Ari Heinonen Tampereen yliopiston tiedotusopin laitokselta esittää väitöskirjassaan mielenkiintoisia näkemyksiä uudistuvaan journalismiin. Heinosen mukaan uusi teknologia ei ole muutoksen ydin, vaan journalismin aseman ja tarpeen uusi määrittely.


Tutkimus (Journalism in the Age of the Net, Changing Society, Changing Profession, 1999) käsittelee journalismin ja journalistisen ammattikäytännön muuttumista aikakaudella, jolloin uudella viestintäteknologialla on kasvava merkitys yhteiskunnassa. Erityisesti tutkimuskohteena on Internetin merkitys journalismin kannalta.

Lähtökohtana on ollut journalismin ymmärtäminen eläväksi yhteiskunnalliseksi ilmiöksi, jonka synty ja käytäntöjen muovautuminen liittyvät yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin.

- Tutkimuksen käsittelytapa oli journalismin ammattikäytännöstä nouseva, se ei sisällä niinkään yleistä tietoyhteiskuntapohdiskelua, Ari Heinonen kertoo.

- Voidaan puhua verkkojournalismista. Netti on uusi julkaisuväline. Se tarjoaa uusia välineitä, esimerkkinä verkkolehdet.

- Toisaalta on tapahtumassa journalistisen ammattikäytännön muutos. Kolmas seikka on ammatillinen puoli, uudet ammattitaitovaatimukset. Myös journalistien yleisösuhde saattaa muuttua ja samalla herää kysymyksiä journalismin etiikasta, Heinonen sanoo.


Vuorovaikutus lisääntyy

Internet voidaan nähdä verkottuvan tietoyhteiskunnan symboliksi, jonka kautta journalismin muutosta on hedelmällistä tarkastella. Toimittajien kannalta Internet tarjoaa uusia työvälineitä ennen muuta tiedonhankintaan, mutta tämä edellyttää uusien taitojen ja käytäntöjen opettelua.

- Journalismin etiikka on keskeinen kysymys. Muutos ei ole niinkään tietoteknologinen tai välinekysymys.

- Uudella tavalla aktualisoituu pohdiskelu journalistisen ja kaupallisen materialismin etiikasta. Toimitetussa materiaalissa voi esimerkiksi olla linkit jonkin kaupallisen yrityksen sivuille.

Heinonen painottaa uudenlaista toimintakulttuuria myös toimittajan ja hänen yleisönsä vuorovaikutussuhteessa.

- Verkkojournalismi helpottaa yleisön ja toimittajan vuorovaikutusta. Tämän myötä esiin nousee uudenlaisia kysymyksiä, kuten missä määrin toimittajan on reagoitava palautteeseen.

- Toinen kysymys on, pitäisikö verkkojournalismin olla läpinäkyvämpää eli tiedolle olisi parempi tarkistusmahdollisuus, Heinonen kuvailee.

Hän muistuttaa, että journalismin muutoksessakin peruskysymyksillä on tärkeä sijansa.
- Teknologia ei sinänsä ole ratkaiseva tekijä. Journalismin peruskysymykset ovat olennaisia.

Heinosen mukaan uusien välineiden merkitys on niiden käytännön vaikutuksissa ja niissä mahdollisuuksissa, joita ne avaavat.
- Tietokonelähtöinen journalismi synnyttää uutta kulttuuria. Toisaalta ei kuitenkaan puhuta puhelinavusteisesta journalismista.

- Joka tapauksessa syntyy uusi yleisösuhde, ja rakenteelliset muurit murtuvat. Voidaan esittää mielenkiintoisia skenaarioita uuden journalismin kontaktin suoruudesta ja välittömyydestä, Heinonen toteaa.

Hänen mukaansa mukaan verkkojournalismi mahdollistaisi aidon vuoropuhelun.
- Perinteisesti juttu on ollut suljettu paketti, jonka yleisö vastaanottaa. Uudenlaisessa yleisösuhteessa yleisöpalaute voisi tulla jutun oheen, ja näin olisi suora keskusteluyhteys.


Tekninen kehitys vaikuttaa

Tutkimuksessa korostetaan ettei Internet-teknologia sinänsä ole muutoksen tekijä, vaan olennaista on ammattikunnan suhtautuminen journalismin rooliin muuttuvassa yhteiskunnassa.

- Hardware-tekniikka on ainakin toistaiseksi kömpelöä. Verkkojournalismin yhteiskunnallinen merkitys liittyy tekniseen kehitykseen. Tietokone-käsite voi muuttaa merkitystään.

- Välineistä riippumatta perusjournalistiset hyveet ovat tärkeitä ja välttämättömiä, Heinonen muistuttaa.

- Verkossa on helppo toimittaa materiaalia reaaliajassa. Onkin löydettävä tasapainotila nopeuden ja tiedon luotettavuuden välillä, Heinonen sanoo.


Journalismin perustehtävä puntarissa

Heinosen tutkimuksessa yhden näkökulman mukaan journalismin vallitsevat käytännöt pätevät myös tietoyhteiskunnassa.

Toinen asennesuuntaus korostaa journalismin muuttumisen tarvetta.
- Laajempi kysymys on verkko sisällön tuotantoväylänä. Verkottuneessa viestintäyhteiskunnassa lähteet "keskustelevat" helpommin myös ilman journalismia. Journalismin perusteet on asetettava uudelleenarviointiin, Heinonen toteaa.

Muuttuvan journalismin näkökulmasta Internet on väline, jonka avulla on mahdollista muun muassa uudistaa journalismin lähdekäytäntöjä. Heinosen mukaan perinteisemmän ja verkkomedian yhdistämisellä voidaan saavuttaa etuja.

- Verkosta voidaan hakea monia esitysmuotoja, useammat variaatiot ovat mahdollisia. Perinteisen ja verkkomedian synergia on järkevää, koska molemmilla on omat etunsa, Heinonen sanoo.


Uudistuva viestintä muuttaa toimintatapoja

Tutkimuksessa päätellään, että vaikka journalismin asema tärkeänä yhteiskunnallisena instituutiona ei poistukaan tietoyhteiskunnassa, on journalistien ammattikunta menettämässä asemaansa tiedon "portinvartijana."

- Yhteiskunnallisesti mielenkiintoinen näköala on uusi, esimerkiksi kansalaisjärjestöjen sisäinen viestintä, jolla on sekä globaaleja että paikallisia ulottuvuuksia.

- Yleisöllä on verkossa julkisuuden tiloja, ja voidaan kysyä tarvitaanko journalismia perinteisessä mielessä.

Heinosen tutkimuksessa todetaan, että perustellakseen ammattinsa merkityksen tulisi journalistien tarjota nykyistä taustoittavampaa ja tulkitsevampaa journalismia sekä kehittää uusia vuorovaikutuksellisen journalismin käytäntöjä.

- Viestinnän kysymykset eivät sinänsä ole uusia, mutta esiintyvät uudessa kontekstissa, Heinonen sanoo.

MIKKO LAITINEN
13.10.2000


Kotimaa -sivulle