Pelkkä markkinointi ei riitä nettikaupassakaan
Helsingin kauppakorkeakoulun Elektronisen kaupan instituutin johtaja Jukka Kallio ei ole yllättynyt ruotsalaisten nettikauppojen vaikeuksista.
- Muutama aika sitten puhuttiin, että ruotsalaiset
ovat reippaasti meitä edellä Internet-bisneksessä,
mutta edellehän pääsee myös oikaisemalla, Kallio
huomauttaa.
Oikaisemisella hän tarkoittaa sitä, että yritys on
satsannut näyttävään markkinointiin ja isojen
asiakasmassojen houkutteluun, mutta unohtanut
hoitaa kuntoon myös logistiikan ja
taloushallinnon.
- Monilla on sellaisia kokemuksia, että esimerkiksi
Boxmanista tilatun levyn tulo on voinut kestää
parikin kuukautta, eikä sähköpostikyselyihin ole
saanut sitä ennen vastausta. Tämä kuvastaa sitä,
että jakelu-, hankinta- ja
asiakaspalvelujärjestelmissä on jotain pielessä.
Suomessa isoja "nettiruumiita" ei Kallion mukaan
toivottavasti ole tulossa, sillä liikkeelle on
lähdetty varovaisemmin.
- Meillä on hirveän vähän puhtaasti vain netissä
toimivia yrityksiä. Yleensä niillä on vähintään
toinen jalka ns. reaalimaailmassa tai
perinteisessä kaupassa.
- Tai sitten ne myyvät
suoraan verkossa välitettäviä palveluita, kuten
kännykän logokuvia, mikä ei ole läheskään yhtä
riskialtista, Kallio sanoo.
- Olennaista on pitää taloushallinto kurissa niin,
ettei pääse tapahtumaan sellaista, että on sadan
miljoonan tulot, mutta kolmensadan miljoonan
kulut.
Sijoittajat hakoteillä ?
Perinteisillä isoilla kauppiailla kuten Anttilalla,
Ikealla tai Hobby Hallilla on tukevat lähtökohdat
myös Internet-kauppaan, koska niillä ovat
valmiina yritystoiminnan osaaminen, kokemusta
postimyynnistä ja asiakkaiden luottamus. Niiden
rynniminen alalle saattaa ajaa "puhtaita"
Internet-kauppiaita entistä ahtaammalle.
Elektronisen kaupan instituutin näkemys on jo
pitemmän aikaa ollut, että Internetissä käytävä
kuluttajakauppa yleistyy ensin digitaalisessa
muodossa välittyvien tuotteiden ja palvelujen
alueella. Laajempi merkkitavaroiden kauppa
yleistyy myöhemmin.
Päivittäistavarat tulevat
kaikkein viimeisenä, vasta sitten kun riittävän iso
joukko kuluttajia on muuten oppinut ostamaan
Internetistä. Yritysten välisessä bisnes-to-bisnes
-kaupassa verkkokauppa on jo paljon pitemmällä.
- Yllätys on ollut, että sellaiset nettikauppiaat
kuin Boo.com, Boxman tai Amazonkin ovat
saaneet niin paljon rahoitusta ja julkisuutta,
vaikka ovat olleet pahasti tappiollisia. Nyt
tapahtuneet nurinmenot kertovat siitä, että osin
on ollut kyseessä kupla, Kallio sanoo.
Esimerkiksi Boxman on Financial Timesin mukaan
kerännyt vuoden 1997 jälkeen sijoittajilta rahaa
noin 50 miljoonaa puntaa eli noin puoli miljardia
markkaa.
Sijoittajien toiminta taas pistää miettimään,
missä määrin rahoitusmarkkinat yleensä pystyvät
ennakoimaan tulevaa kehitystä.
- Vielä viime talven ja kevään aikana
Internet-yhtiöihin suorastaan syydettiin rahaa.
Nyt niitä vedetään pois kaikista yhtiöistä, vaikka
monen kohdalla näkymät eivät ole mitenkään
muuttuneet, Kallio hämmästelee.
STT-MH
13.10.2000
Talous -sivulle
|