Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Norjan sisäpolitiikassa kuohuu



Norjan sisäpolitiikassa tapahtuu kummia. Väheksytty populisti, äärioikeistolaisen Edistyspuolueen johtaja Carl I. Hagen on maan suosituin poliitikko.


Nuori ja alussa suurta suosiota nauttinut työväenpuolueen pääministeri Jens Stoltenberg on muutamassa kuukaudessa menettänyt suuren osan kannatuksestaan.

Yleisesti uskotaan, ettei hän saa budjettiesitystään läpi suurkäräjillä ja monet veikkaavat hallituksen kaatuvan jo lähikuukausien aikana.

Norja on maailman ehkä rikkain maa öljytulojensa ansiosta. Silti tavallisen kansan keskuudessa vallitsee äärimmäinen tyytymättömyys ja napina.

- Ennen vanhaan kun rahoja ei ollut, Norjan poliitikot joutuivat selittämään kansalle, miksi kaikkiin tarpeisiin ei ollut varaa. Se onnistui vielä joten kuten. Nyt hallitus joutuu kuitenkin selittelemään, miksi rahaa ei käytetä, vaikka sitä onkin, sanoo Stoltenbergin lähin avustaja, valtiosihteeri Jonas Gahr-Störe.

Hankala tilanne on johtanut kansalaisten keskuudessa kapinamielialaan, joka ravistelee Norjaa ja huolestuttaa perinteisiä poliitikkoja kuten Gahr-Störeä.


Suurin puolue

Gahr-Störeä suorastaan hävettää, että Edistyspuolueesta on tullut maan suurin puolue. Populistista puoluettaan 20 vuotta johtanut Carl I. Hagen on lähempänä kuin koskaan haavettaan päästä hallitukseen ja mahdollisesti jopa johtamaan sitä.

Syyskuussa tehdyissä kuudessa mielipidemittauksessa Edistyspuoluetta kannatti keskimäärin 32,5 prosenttia kyselyihin osallistuneista, kun työväenpuolueen kannatus jäi 25,5 prosentin tuntumaan.

Aiemmin Edistyspuolueen kannatus on notkahtanut selvästi itse vaaleissa. Nyt tässäkin näyttää tapahtuneen muutos, sillä puolueella on tutkimusten valossa kaikkein uskollisimmat äänestäjät, sanoo professori Bernt Aardal Norjan yhteiskuntatieteellisestä laitoksesta.

- Aivan uutta on se, että Edistyspuolueen kannatus on selvästi vakainta, joten sen mahdollisuudet ensi vuoden vaaleissa ovat paremmat kuin ennen, Aardal sanoo. Puolue on myös pystynyt houkuttelemaan riveihinsä enemmän nuoria kuin muut puolueet.


Hagenin houkutus

Stoltenberg itse torjuu kysymyksen hallituksen tekemistä virheistä toteamalla, että Hagenin lupaus ratkaista kaikki ongelmat öljyvaroilla on luonnollisesti houkutteleva.

Hän myöntää kuitenkin, että jotakin poikkeuksellista tapahtui kesällä, kun öljyn hinnannousu pakotti korottamaan jo entisestään kallista bensiinin hintaa.

- Vaikutti siltä kuin ihmisten patoutunut tyytymättömyys korkeaa verotusta kohtaan olisi päässyt valloilleen, hän pohtii.

- Me tiedämme kuitenkin jo kokemuksesta, ettei öljyvarojen pumppaaminen talouteen ole mikään onnistunut ratkaisu. Emme me tarvitse rahaa, vaan työvoimaa, sanoo pääministeri ja kiirehtii hiomaan hallituksensa budjettiesitystä, joka sai viileän vastaanoton suurkäräjillä viime viikolla.

Jos budjetti ei mene läpi parlamentissa, maa ajautuu kriisiin ja hallituksen päivät voivat olla luetut.


Monia virheitä

Professori Aardal arvioi, että Stoltenbergin ongelmien taustalla on kansalaisten turhautuneisuus siihen, ettei työväenpuolueen hallitus ole saanut suurempia muutoksia aikaan.

Monet pitävät suurena taktisena virheenä sitäkin, että työväenpuolue keväällä kaatoi kristillisdemokraattien Kjell-Magne Bondevikin johtaman hallituksen. Jos Bondevik olisi saanut jatkaa, kansan tyytymättömyys olisi kohdistunut kapealla parlamentaarisella tuella toimineeseen vähemmistöhallitukseen.

Erheellisenä pidetään myös työväenpuolueen toimintaa viime vaalien jälkeen. Puolue päätti tuolloin jäädä oppositioon heikohkon vaalimenestyksen jälkeen ja päästi Bondevikin valtaan uskoen hallituksen pikaiseen kaatumiseen.

Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan Bondevikin hallitus osoittautui varteenotettavaksi hallitusvaihtoehdoksi.

Jos Stoltenbergin hallitus kaatuu lähiaikoina, maahan voidaan saada konservatiivisen höyren ja Edistyspuolueen yhteishallitus.

Höyren puheenjohtaja Jan Petersen pitää mahdollisena yhteistyötä Hagenin kanssa, jos tämä sanoutuu irti ulkomaalaisvastaisista mielipiteistään. Hagen on puolestaan niin halukas hallitukseen, että hänen voisi hyvinkin kuvitella siivoavan vähän puheitaan.

STT-MH
13.10.2000


Ulkomaat -sivulle