Otsonipitoisuuksia rajoitetaan EU-maissa
EU-maat yrittävät vähentää otsonipitoisuuksia ilmakehässä. Alailmakehän otsoni on vaivaksi muun muassa astmaatikoille, mutta haittaa myös kasvillisuutta.
Unionin ympäristöministerit sopivat direktiivistä
tiistaina Luxemburgissa, mutta lopullinen päätös
vaatii vielä EU-parlamentin hyväksynnän. Tavoite
on, että EU-maissa saataisiin alailmakehän
otsonipitoisuudet painettua alle raja-arvojen
vuoteen 2010 mennessä.
Kun raja-arvot ylittyvät, pitää viranomaisten
varoittaa ensin herkimpiä ryhmiä ja kaikkia
kansalaisia, jos ylitys on tarpeeksi vakava.
Ympäristökomissaari Margot Wallström iloitsi
syntyneestä päätöksestä, vaikka komissio olisi
halunnut tiukemmat säännöt. Pahimmat ongelmat
otsonin suhteen on Italiassa ja Kreikassa,
komissaari totesi.
Suomessa alemmat raja-arvot ylittyvät joskus
kesäisin Etelä-Suomessa aurinkoisella säällä.
Ympäristöministeriön arvion mukaan tavoite-arvot
vuonna 2010 voidaan saavuttaa Suomessa, mikäli
pitoisuudet vähenevät koko Euroopassa eikä
muualta kulkeudu enemmän päästöjä kuin nyt.
Vielä tiukemmat rajat vaatisivat jo kansainvälisiä
toimia typpioksidien ja hiilivetyjen päästöjen
rajoittamiseksi.
Liikenne ja teollisuus
Otsonia ei ole päästöissä, mutta sitä syntyy
ilmakehässä liikenteen ja teollisuuden päästöistä.
Yläilmakehän otsoni suojaa maapalloa
ultraviolettisäteilyltä, mutta alailmakehässä se on
haitallinen aine sekä ihmisille että
kasvillisuudelle.
Muun muassa astmasta kärsivien
oireet voivat pahentua otsonin pitoisuuden
kasvaessa. Otsoni heikentää myös metsän ja
satojen kasvua.
Otsonin pitoisuudet eivät yleensä ole korkeimmat
siellä, missä ilma on muutenkin saastunut, koska
ilman muut epäpuhtaudet reagoivat otsonin
kanssa. Usein pitoisuudet nousevat alueilla, joilla
muita päästöjä on vähän.
Jäsenmaiden on laadittava ohjelmat ilmanlaadun
parantamiseksi, kerättävä tietoa pitoisuuksista ja
raportoitava niistä EU:n komissiolle.
Otsonidirektiivi liittyy päästökattodirektiiviin,
josta sovittiin EU-maiden kesken kesäkuussa,
mutta jota ei ole vielä hyväksytty parlamentissa.
Taloudelliset vaikutukset päästöjen
rajoittamisesta ovat mittavat; komission arvion
mukaan EU:ssa se tulee maksamaan 7,5 miljardia
euroa vuodessa.
Toisaalta puhtaammasta
ilmakehästä pitäisi olla hyötyäkin - komissio arvioi
säästöjen nousevan 10-18 miljardiin euroon.
Suomessa ei odoteta lisäkustannuksia.
STT-MH
13.10.2000
Kotimaa -sivulle
|