Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Otsonipitoisuuksia rajoitetaan EU-maissa



EU-maat yrittävät vähentää otsonipitoisuuksia ilmakehässä. Alailmakehän otsoni on vaivaksi muun muassa astmaatikoille, mutta haittaa myös kasvillisuutta.


Unionin ympäristöministerit sopivat direktiivistä tiistaina Luxemburgissa, mutta lopullinen päätös vaatii vielä EU-parlamentin hyväksynnän. Tavoite on, että EU-maissa saataisiin alailmakehän otsonipitoisuudet painettua alle raja-arvojen vuoteen 2010 mennessä.

Kun raja-arvot ylittyvät, pitää viranomaisten varoittaa ensin herkimpiä ryhmiä ja kaikkia kansalaisia, jos ylitys on tarpeeksi vakava.

Ympäristökomissaari Margot Wallström iloitsi syntyneestä päätöksestä, vaikka komissio olisi halunnut tiukemmat säännöt. Pahimmat ongelmat otsonin suhteen on Italiassa ja Kreikassa, komissaari totesi.

Suomessa alemmat raja-arvot ylittyvät joskus kesäisin Etelä-Suomessa aurinkoisella säällä. Ympäristöministeriön arvion mukaan tavoite-arvot vuonna 2010 voidaan saavuttaa Suomessa, mikäli pitoisuudet vähenevät koko Euroopassa eikä muualta kulkeudu enemmän päästöjä kuin nyt.

Vielä tiukemmat rajat vaatisivat jo kansainvälisiä toimia typpioksidien ja hiilivetyjen päästöjen rajoittamiseksi.


Liikenne ja teollisuus

Otsonia ei ole päästöissä, mutta sitä syntyy ilmakehässä liikenteen ja teollisuuden päästöistä. Yläilmakehän otsoni suojaa maapalloa ultraviolettisäteilyltä, mutta alailmakehässä se on haitallinen aine sekä ihmisille että kasvillisuudelle.

Muun muassa astmasta kärsivien oireet voivat pahentua otsonin pitoisuuden kasvaessa. Otsoni heikentää myös metsän ja satojen kasvua.

Otsonin pitoisuudet eivät yleensä ole korkeimmat siellä, missä ilma on muutenkin saastunut, koska ilman muut epäpuhtaudet reagoivat otsonin kanssa. Usein pitoisuudet nousevat alueilla, joilla muita päästöjä on vähän.

Jäsenmaiden on laadittava ohjelmat ilmanlaadun parantamiseksi, kerättävä tietoa pitoisuuksista ja raportoitava niistä EU:n komissiolle.

Otsonidirektiivi liittyy päästökattodirektiiviin, josta sovittiin EU-maiden kesken kesäkuussa, mutta jota ei ole vielä hyväksytty parlamentissa.

Taloudelliset vaikutukset päästöjen rajoittamisesta ovat mittavat; komission arvion mukaan EU:ssa se tulee maksamaan 7,5 miljardia euroa vuodessa.

Toisaalta puhtaammasta ilmakehästä pitäisi olla hyötyäkin - komissio arvioi säästöjen nousevan 10-18 miljardiin euroon. Suomessa ei odoteta lisäkustannuksia.

STT-MH
13.10.2000


Kotimaa -sivulle