Pk-yritysten luottamus tulevaisuuteen säilynyt hyvänä
Pienet ja keskisuuret yritykset luottavat vahvasti tulevaisuuteen uusimman suhdannebarometrin mukaan. Minkäänlaista käännettä huonompaan suuntaan tuorein kysely ei ennakoi.Yrittäjien optimismi käy ilmi kauppa- ja teollisuusministeriön sekä Suomen Yrittäjien yhteistyössä julkaisemasta, pientä ja keskisuurta yritystoimintaa ja sen kehitystä koskevasta kyselystä. Siinä selvitettiin noin 4 000 pienen ja keskisuuren yrityksen käsityksiä suhdannetilanteesta ja kehittämistarpeista sekä elinkeinopolitiikasta ja muista yritystoimintaan vaikuttavista tekijöistä.
Kysely tehtiin pääosin elokuussa 2000, joten vastaajat ovat voineet ottaa arvioihinsa mukaan öljyn maailmanmarkkinahinnan ja euron kurssikehityksen aiheuttamat mahdolliset epävarmuustekijät.
Pienten ja keskisuurten yritysten käsitys oman toimialan näkymistä seuraavan 12 kuukauden aikana on säilynyt hyvänä. Kaikista yrityksistä 32 prosenttia odottaa näkymien paranevan, 57 prosenttia pysyvän ennallaan ja vain 11 prosenttia heikkenevän. Luottamusta kuvaava saldoluku on tuoreessa barometrissä 21 %.
Toimialoista muita selvästi synkempänä tulevaisuuden näkee rakennustoiminta, mutta senkin saldoluku on silti positiivinen kahdeksan prosenttiyksikön erotuksella. Myös kauppa jäi saldoluvun keskiarvosta, jonka puolestaan teollisuus ja palvelutoimiala ylittivät.
Vain rakennusala näkee tulevaisuuden synkkänä
Yritysten odotuksia omasta menestyksestä kysyttiin sekä seuraavan kuuden kuukauden että seuraavien kolmen vuoden ajalta. Myös näissä vastauksissa odotusten saldoluku oli positiivinen. Kuuden kuukauden tähtäyksellä myönteisesti omaan tulevaisuuteen katsovia yrityksiä oli 25 prosenttiyksikköä enemmän kuin niitä, jotka odottavat heikkenemistä.
Kolmen vuoden ennuste omasta tilanteesta tuotti saldoluvuksi +24 prosenttiyksikköä. Kolmen vuoden odotuksista löytyi myös ainoa negatiivinen saldoluku: rakennusalalla paranemista odottavien 23 prosentin ja huononemista odottavien 25 prosentin välinen tasapainoilu tuotti saldoluvuksi -2 prosenttiyksikköä.
Pk-yritysten suhdannebarometri on rauhoittavaa luettavaa myös työllisyyden kannalta: vain neljä prosenttia yrityksistä arvioi henkilökunnan määrän vähenevän ja 24 prosenttia lisääntyvän. Koska pieni ja keskisuuri yritystoiminta työllistää yli 60 prosenttia yksityisen sektorin työvoimasta, pitäisi kehityksen näkyä myös kokonaistyöllisyydessä.
Yritystoiminnan säädöksiä yksinkertaistettava
Runsas kolmannes yrityksistä katsoo, että valtion pitäisi suuntautua yritystoiminnan edistämisessä yritystoimintaa koskevien säädösten yksinkertaistamiseen. Viidesosa katsoi tärkeimmäksi uusien yritysten syntymiseen ja kasvun edistämiseen liittyvät toimet.
Runsas neljännes piti pk-yritysten asemaa kansantaloudessa hyvänä ja viidennes huonona. Positiivisten vastausten määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 1994 lähtien.
Pk-yritykset olivat yleensä melko tyytyväisiä yrityksensä sijaintialueeseen. Suhteellisesti parhaina osatekijöinä koettiin yrityksen sijaintialueen viihtyisä asuinympäristö ja liikenneyhteydet - huonoimpina yritykselle sopivan työvoiman saatavuus, sijaintikunnan ja yrityksen välinen yhteistyö sekä sijaintikunnan elinkeinopolitiikka.
Yritykselle sopivan työvoiman saatavuuteen ja alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuuteen oltiin edellistä kyselyä tyytymättömämpiä.
Joka kolmannella yrityksellä www-sivut
Myönteistä kehitystä edelliseen vastaavaan kyselyyn verrattuna on tapahtunut yritysten välisissä yhteistyömahdollisuuksissa, julkisissa yrityspalveluissa, viihtyisyydessä asuinympäristönä ja kilpailukyvyssä yritysten sijaintipaikkana.
Joka kymmenes pk-yritys tavoittelee voimakasta kasvua ja puolet pyrki kasvamaan mahdollisuuksien mukaan. Joka kolmas voimakkaasti kasvuhakuisista tai mahdollisuuksien mukaan kasvavista yrityksistä mainitsi yhteistyön lisäämisen muiden yritysten kanssa keinoksi toteuttaa kasvuaikomuksensa. Lähes joka neljäs piti mainonnan ja markkinoinnin lisäämistä kasvukeinonaan.
Pk-yritysten keskeisimmät markkina-alueet painottuivat kotimaahan, mutta viidesosa on kuitenkin mukana ulkomaankaupassa. Joka toinen teollinen pk-yritys oli mukana vientitoiminnassa.
Internet-yhteyden omaavien yritysten määrä on kasvanut edelleen puolen vuoden aikana kaksi prosenttiyksikköä 73 prosenttiin. Joka kolmannella pk-yrityksellä oli omat julkiset www-sivut.
IKK
13.10.2000
