Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Tiedustelun asiakirjoja piilotettuna Suomessa

Operaatio Stella Polaris heräämässä henkiin



Operaatio Stella Polariksen alkuperäisiä asiakirjoja on edelleen olemassa, vaikka virallisesti ne tuhottiin Ruotsissa maan sotilasjohdon määräyksestä kohta toisen maailmansodan jälkeen, heinäkuussa 1946.


Suomen puolustusvoimien sotien aikaisen tiedustelun aineistoa on paikannettu rakennuksen betoniseinään muurattuna Pirkanmaalla. Tieto asiapaperikätköstä on saatu operaatioon osallistuneen suomalaisupseerin antamien tietojen perusteella.

- Aineisto tiedustelun papereista on tiettävästi toistaiseksi paikallaan. Parhaillaan selvitetään sen avaamisen oikeudellisuutta, kertoo Suomen Sotilas -lehden päätoimittaja, everstiluutnantti evp. Heikki Tiilikainen.

Valittuja osia aineistosta on tarkoitus julkaista vielä tämän vuoden aikana. Operaatio Stella Polarikseen johtanutta problematiikkaa taas valotetaan painovalmiissa suomalaisen sodanaikaisen tiedustelu-upseerin muistelmateoksessa.


Miehityksen pelossa

Syksyllä 1944 Neuvostoliiton kanssa tehdyn välirauhansopimuksen jälkeen Suomesta vietiin Ruotsiin suuri osa puolustusvoimien tiedustelun arkistoa ja radiotiedustelun laitteet.

Hankkeeseen ryhdyttiin, koska Neuvostoliiton pelättiin miehittävän Suomen. Tiedustelun avulla vastarinta ja sissisota miehittäjiä vastaan olisivat olleet helpompia toteuttaa.

Baltian maiden miehityksen yhteydessä neljä vuotta aiemmin sekä Latvian että Viron tiedustelujärjestelmät oli tuhottu ja niiden tiedustelupäälliköt ammuttu.

Samalla siirtyi Ruotsiin ja ulkomaille satamäärin tiedustelun palveluksessa olleita henkilöitä, joista suurin osa tosin palasi kuukauden kuluessa takaisin Suomeen.


Osa aineistosta myytiin

Hankkeen käytännössä toteuttaneet suomalaiset tiedustelupäälliköt jäivät ulkomaille. Suurin osa tiedustelun alkuperäisestä aineistosta tuhottiin Ruotsissa.

Osa siitä oli kuitenkin ehditty myydä operaation rahoittamiseksi Ruotsin, Japanin ja Yhdysvaltain tiedusteluille.

Suomalaista tiedusteluaineistoa mikrofilmattiin tuhansia arkkeja. Tätä aineistoa hyödynsivät ranskalaiset. Neuvostoliitto puolestaan sai amerikkalaisilta suomalaisia tiedusteluasiakirjoja. Niitä kulkeutui ruotsalaisilta vielä englantilaisille.

Koko operaation peitenimi oli "Stella Polaris", jota käytettiin myös tunnussanana.


Tiedustelun visiot

Suomalainen tiedustelu oli vuodesta 1942 alkaen ryhtynyt suunnittelemaan ja valmistelemaan työnsä jatkamista siinäkin tilanteessa, että sota päättyisi tappioon. Vuoden 1943 alkupuolella se arvioi jo Saksan todella hävinneen sodan.

Kesäkuussa 1944 puolustusvoimiemme johto oli sitten tositilanteen edessä.

Pahin vaihtoehto oli, että taistelu jatkuisi sissisotana. Siinä tilanteessa tiedustelun olisi ollut pakko huolehtia tietojen saamisesta vastarintaliikettä tai sissitoimintaa johtavalle esikunnalle.

Toinen tilannevaihtoehto oli, että Saksan tappion jälkeen Neuvostoliiton ja länsiliittoutuneiden välille olisi ennen pitkää syttynyt aseellinen välien selvittely. Sen ulkopuolelle Suomi tuskin olisi voinut jäädä.


Södertäljeen ja Värmlantiin

Tiedusteluaineisto puolestaan siirrettiin Tukholmaan hotelli Astonin kellariin, ja sitä ryhdyttiin järjestelemään. Lisäksi suomalaiset mikrofilmasivat koko aineiston.

Pääosa koko aineistosta, peräti 120 laatikkoa siirrettiin Södertäljeen Hörningholmin linnaan ja 30 laatikkoa erään tehtailijan maatilalle Rottneroosiin Värmlantiin.

Ruotsiin varastoitu Stella Polariksen aineisto päätettiin tuhota, koska sen pelättiin joutuvan Suomessa Valpon käsiin ja edelleen Neuvostoliitolle. Tämä oli myös Ruotsin etu.

Ruotsin sotilasjohto antoi heinäkuussa 1946 määräyksen tuhota varastoitu suomalainen tiedusteluaineisto, joka poltettiin uunissa.


Rottneroosin laina

Kuitenkin Rottneroosissa varastossa olevia laatikoita oli joku päässyt "kopeloimaan". Tässä yhteydessä mainitaan suomalainen entinen sotilasasiamies.

Lisäksi Ruotsin tiedustelupalvelulla oli "lainassa" seitsemän laatikollista salakirjoituksen murtamiseen ja salasanomien avaamiseen liittyvää aineistoa. Ne olivat ruotsalaisten käytössä koko sodan jälkeisen ajan. Nykyisin koodit ovat jo vanhentuneita.

Japanilaiset antoivat puolestaan osan Stella Polaris -aineistosta saksalaisille. Tämä aineisto joutui sittemmin englantilaisten käsiin sotasaaliina.

Eli vaikka alkuperäinen Stella Polariksen aineisto on käytännöllisesti katsoen tuhottu, sitä löytyy edelleen eri maiden tiedustelupalvelujen arkistoista.

STT-IA
13.10.2000


Ajassa -sivulle