Työelämän laatu hiukan heikentynyt kunnallisissa työyhteisöissä
Tampereen yliopistossa valmistuneen tutkimuksen mukaan kunnallisten työyhteisöjen työelämän laatu on neljässä vuodessa lievästi heikentynyt. Sivistystoimen ja erityisesti teknisen toimen henkilöstön työelämän laatu parani, kun se sosiaali- ja terveystoimessa laski.Myös sektoreiden sisällä eri toiminnoissa on runsasta vaihtelua. Ala-asteiden ja päiväkotien henkilöstön työelämän laatu koetaan selvästi muita parempana. Sivistystoimessa vain kirjastojen työolot ovat heikentyneet.
Kouluista positiivisinta kehitys on ollut lukioissa. Kaikista toiminnoista voimakkainta työelämän laadun heikentyminen oli hammashoidossa ja vanhustenhuollossa.
Työelämän laatu vaihtelee suuresti kunnissa ja kuntien työyhteisöissä. Työelämän laadultaan parhaimpien ja huonoimpien kuntien välinen ero on kasvamassa. Sama ilmiö on tutkimuksen mukaan havaittavissa vielä voimakkaampana työyhteisöissä.
Vaikutusmahdollisuudet vähentyneet
Työelämän laadun eri ulottuvuuksista henkilöstöjohtaminen koettiin paremmaksi kuin vuonna 1995. Sen sijaan vaikutusmahdollisuudet ovat vähentyneet ja ristiriitojen hallintatavat muuttuivat tukahduttavammiksi.
Henkilöstön hyvinvointia uhkaavat edelleen korkealla pysyneet työpaineet ja riittämättömät henkilöstöresurssit. Yhä harvemmalla on mahdollisuus säädellä työtään ja työtahtiaan. Samalla ristiriidat ovat siirtymässä esimiesten ja henkilöstön välisistä ristiriidoista työtovereiden ja ammattiryhmien välisiksi ristiriidoiksi.
Työelämän laatu ja henkinen hyvinvointi työyhteisössä eivät tutkimuksen mukaan riipu kunnan taloudellisesta tilanteesta. Työelämän laadulla ei havaittu olleen mitään johdonmukaista tai suoraa riippuvuutta myöskään kuntakokoon tai asukasluvun muutokseen.
Sen sijaan työelämän tuottavuusongelmat osoittautuivat vaikuttavan työelämän laadun tason määräytymiseen, ja näistä ensisijaisesti toiminnan suunnittelemattomuudesta johtuvat tuottavuusongelmat.
Toisena esiin nousivat työmoraaliin liittyvät asiat ja vasta sitten riittämättömät henkilöstö- ja taloudelliset resurssit.
Johtajuudella tärkeä merkitys
Toimialan johtajuuden koettiin parantuneen vuodesta 1995. Johtajuudella on ylipäätään tärkeä merkitys työelämän laadun tason määräytymisessä, mutta erityisesti se profiloi kuntia ja niiden henkilöstöjohtamisen tapaa.
Tutkimuksessa todetaan, että yhteistyökykyinen, tavoitteellinen ja ennakoitavissa oleva henkilöstöjohtaminen luo vähintäänkin ne reunaehdot, jotka mahdollistavat henkilöstön työelämän laadun muutoksen ja sen korkean tason.
Henkilöstön tyytyväisyys oman kuntansa palveluihin on muuttunut negatiivisemmaksi. Sivistystoimen palvelujen koettiin kuitenkin parantuneen, samoin tyytyväisyys lasten päivähoitoon sekä palo- ja pelastustoimeen lisääntyi.
Palvelujen kokonaislaadun arvioitiin parantuneen kouluissa ja siivoustoimessa, heikentyneen kotipalveluissa ja kotisairaanhoidossa, hammashoidossa ja vanhainkodeissa.
Kyselyyn vastasi yli 5000 henkilöä
Sekä henkilöstön palvelutyytyväisyydellä että palvelujen laatuarvioilla on yhteys työelämän laadun tason lisäksi kunnan kokoon. Mitä pienemmästä kuntakokoryhmästä on kyse, sitä paremmiksi palvelujen laatu arvioidaan ja sitä tyytyväisempiä ollaan palveluihin.
Kunnallisten työyhteisöjen työelämän laatua käsittelevä, Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksessa tehty tutkimus kuuluu KuntaSuomi 2004 -tutkimusohjelmaan, ja siinä on mukana 47 kunnan 411 työyhteisön koko henkilöstö.
Vuonna 1999 tehtyyn kyselytutkimukseen vastasi runsaat 5000 ihmistä. Vastaava tutkimus on tehty vuonna 1995 samoin kysymyksin samoissa työyhteisöissä.
IKK
13.10.2000
