Anneli Jäätteenmäki tiivistäisi porvaripuolueiden yhteistyötä
Keskustan varapuheenjohtajaksi ja Esko Ahon sijaiseksi valittu kansanedustaja Anneli Jäätteenmäki näkee tiiviissä yhteistyössä porvarikentän tulevaisuuden mahdollisuudet. Historian painolastit on unohdettava ja etsittävä yhteistyötä asiakysymyksistä, hän painottaa Verkkouutisille.
.
Presidentinvaalien aikaan heräsi keskustelu porvariyhteistyöstä, mutta kevään mittaan se näytti jo sammuvan. Anneli Jäätteenmäen mielestä tuo keskustelu oli tarpeen ja hyödyllistä.
- Uskon, että se ehti jo muuttaa asenteita molemmin puolin. Ennakkoluuloja on silti edelleen eivätkä ne häviä hetkessä, hän sanoo.
- Uutta voi oppia, mutta vaikea on luopua entisestä ja muuttaa asenteita. Se kestää. Presidentinvaalien yhteydessä käytyjen keskustelujen seurauksena syntyi kuitenkin monia yhteistyösuhteita, joista on hyötyä tulevina vuosina.
Jäätteenmäki korostaakin, että esimerkiksi Eurooppa-politiikassa Kokoomuksella ja Keskustalla on yllättävänkin paljon yhteistä.
Historian paino unohdettava
- Kokoomuksella ja Keskustalla tulee olla toimivat yhteistyösuhteet, vaikka tietenkin oppositio-hallitus -asetelma estää käytännön yhteistyötä eduskuntatasolla. Aina on vara parantaa suhteita. Historian painolastit on syytä jättää taakse ja katsoa yhteistyömahdollisuuksia tämän päivän näkökulmasta.
Jäätteenmäki painottaa, että yhteistyötä voidaan harjoittaa vain tasavertaiselta pohjalta ja toinen toisiamme kunnioittaen.
- Asiakeskusteluja voitaisiin järjestää, kuten puhetta oli, esimerkiksi aluepolitiikasta. Muutenkin, jos ja kun keskusteluja käydään, niitä pitäisi käydä suurista asioista eikä valtapolitiikan näkökulmasta.
- Itse toivon, että myös henkilösuhteet säilyisivät hyvinä, vaikka Kokoomus on nyt hallituksessa ja Keskusta oppositiossa.
Ei yhtä porvaripuoluetta
Porvarikentän yhdistymisestä on vuosikymmenten varrella maalailtu ennusteita toisensa jälkeen. Anneli Jäätteenmäki ei näihin ennustajiin lukeudu.
- Porvarikentän tulevaisuus on tiiviissä yhteistyössä, mutta silmäni eivät näe niin kauas horisonttiin, jotta puolueet voisivat yhdistyä. Porvariyhteistyön on kuitenkin oltava realistinen vaihtoehto myös hallitustasolla, muuten kutistuvakin SDP korjaa aina hyödyn.
- Kuulisin mielelläni myös Kokoomuksen puheenjohtajan Sauli Niinistön ajatuksia porvariyhteistyön mahdollisuuksista. Asettaako hän etusijalle yhteistyön vasemmiston vai muiden porvaripuolueiden kanssa?
Huomiota myös opposition asemaan
Hallitusvaihtoehtojen suhteen Suomi on jo pitkään elänyt tilanteessa, jossa kolmiosta Kokoomus-Keskusta-SDP löytyy hallituspohjan ratkaisijakaksikko. Koko kolmikkoa ei Jäätteenmäen mukaan normaalioloissa hallitusvastuuseen edes pitäisi ottaa.
- Demokratian kannalta on epäterve ilmiö normaalioloissa, jos kaikki kolme suurta puoluetta ovat samassa hallituksessa. Tietenkin poikkeusoloissa voi erittäin laaja hallituspohja tulla kyseeseen.
Hallituspohjan sijaan Jäätteenmäki haluaa kuitenkin kiinnittää huomiota opposition asemaan.
- Valitettavasti Suomessa oppositio koetaan usein normaalielämää haittaavana häiriötekijänä, kun se pitäisi ottaa demokratiaan kuuluvana perusasiana, jota ilman kansanvalta ei toimi. Suomen hauraassa demokratiassa oppositio leimataan herkästi "räksyttäjäksi", mikä on tietysti myös osa valtapolitiikkaa.
- Kummallista on se, että myöskään monet ns. "sitoutumattomat" tiedotusvälineet eivät ole halunneet kunnolla ymmärtää opposition roolia demokraattisessa yhteiskunnassa, vaan asettuvat useimmiten kritiikittömästi vallanpitäjien puolelle.
Jäätteenmäki puoltaa laajaa veroalea
Ensi vuoden budjetin verokeskustelussa on puhuttu tuloveronalennusten ohella myös välillisten verojen alennuksesta. Nämä molemmat kuuluvat myös Jäätteenmäen verolinjauksiin.
- Ensi vuoden talousarviossa työn verotusta tulee keventää sekä tuloverotusta keventämällä että työnantajamaksuja vähentämällä. Kevennykset tulee toteuttaa matalapalkkaista työtä ja pienituloisia kansalaisia suosivalla tavalla.
- Polttoaineveroa on alennettava. Elintarvikkeiden arvonlisäveron asteittainen alentaminen on aloitettava niin, että verokanta on 12 vuonna 2004.
Kovin tiukasti ei Jäätteenmäki sitoisi veroratkaisuja vain työnmarkkinaratkaisujen kylkeen. Hän muistuttaa, että veroratkaisut kuuluvat hallitukselle ja eduskunnalle.
- Veroratkaisut koskettavat muitakin kuin palkansaajia ja verotuksessa eri väestöryhmiä on kohdeltava tasavertaisesti. Etujärjestöt luonnollisesti pitävät omiensa puolta, mutta eduskunnan ja hallituksen tulee katsoa asioita laajemmin, yhteiskunnan ja eri väestöryhmien tarpeet oikeudenmukaisesti huomioon ottaen.
- Etujärjestöjä tulee kuunnella ja käytännössä palkkaratkaisut vaikuttavat tietenkin myös veroratkaisuihin.
PETE PAKARINEN
14.7.2000
