Välimeren tärkeimmät suojelukohteet kartoitettu
Suurimmat uhkat Välimeren merialueille ovat kontrolloimaton rannikkorakentaminen, teollisuuden ja tehomaatalouden saasteet, öljyvuodot ja liikakalastus, sanoo WWF tutkimuksiinsa nojaten.
WWF julkaisi torstaina Roomassa tutkimustulokset, joissa nimetään 13 tärkeintä suojelun tarpeessa olevaa aluetta Välimerellä. WWF kehottaa hallituksia suojelemaan ja hoitamaan kestävästi vähintään 10 prosenttia merenpintaja rannikko-alueista Välimerellä seuraavien 10 vuoden aikana.
WWF:n "Mediterranean Marine Gap Analysis" mukaan suurimmat uhat koko Välimerelle ja erityisesti näille 13 tärkeälle alueelle ovat kontrolloimaton rannikkorakentaminen, teollisuuden ja tehomaatalouden saasteet, öljyvuodot ja liikakalastus.
WWF vaatii hallituksia turvaamaan nämä alueet ja niiden tehokkaan hoidon. Yhtenä keinona WWF suosittelee rannikkotroolauksen kieltämistä 0-50 metrin syvyydessä koko Välimerellä. 80 prosenttia meribiodiversiteetistä esiintyy tässä syvyydessä.
Lisäksi WWF esittää rannikkorakentamisen kieltämistä näillä 13 alueella ja kansainvälisen saastumista ehkäisevän lainsäädännön soveltamista koko Välimerellä.
- Välimerellä on trooppisten alueiden jälkeen eniten endeemisiä eli kotoperäisiä lajeja maailmassa. Nämä 13 aluetta tulisi ehdottomasti suojella, jos haluamme pelastaa Välimeren ainutlaatuisen luonnon, meriasiantuntija Paolo Guglielmi WWF:n Välimeren ohjelmatoimistosta sanoo .
Jotkut alueet luokitellaan jo "menetetyiksi"
Tutkimuksesta käy ilmi, että 14 prosenttia Välimeren rannikosta on jo pahoin vahingoittunut. Jotkin alueet ovat niin huonossa kunnossa, että ne voidaan luokitella "menetetyiksi. Näihin alueisiin kuuluu Adrian rannikko Italiassa, Syyrian ja Niilin suun välinen rannikko, Rhônen suun Ranskasta Espanjaan yhdistävä rannikko ja Espanjan rannikko Barcelonasta Valenciaan.
Tällä hetkellä alle yksi prosentti Välimeren rannikosta on suojeltu. Koskemattomimmat alueet ovat tutkimuksen mukaan Syrtin ja Kyrenaikan rannikot Libyassa, Kilikian rannikko Turkissa ja Egeanmeri. Nämäkin alueet voisivat kuitenkin helposti kuulua "menetettyjen joukkoon, jos niitä ei suojeltaisi asianmukaisesti.
Tutkimuksessa kartoitettiin myös Välimeren kolme uhanalaisten lajien kannalta tärkeintä aluetta. Nämä alueet ovat Egeanmeri ja Turkin Välimerenpuoleinen rannikko, jotka ovat munkkihylkeiden ja merikilpikonnien esiintymisalueita, sekä Sardinia-Korsika-Liguria-Provence missä elävät delfiinit ja valaat.
Nyt käytettyä tutkimusmenetelmää ei ole aiemmin sovellettu meriympäristöön. Tutkimuksessa arvioitiin merenpohjan biodiversiteettiä, tärkeitä lajeja ja myös suurimpia uhkia, kuten saastumisen "hot spoteja, suurimpia satamia ja rannikkokaupunkeja. Näin WWF:n tutkimuksessa pystyttiin määrittämään uhatuimpina olevat biologisesti erittäin merkittävät alueet.
Suojelua vaativat alueet
13 tutkimuksessa nimettyä kiireellisintä suojelua vaativaa aluetta ovat: Alboráninmeri (Espanja, Marokko, Algeria); Baleaarien saaret (Espanja); Ligurian ja Provencen rannikko (Ranska, Italia, Monaco); Korsikan ja Sardinian rannikko (Ranska, Italia); Eteläinen Tyrrhenan rannikko (Italia); Dalmatian rannikko (Kroatia); Itäinen Joonian rannikko ja saaret (Albania, Kreikka); Egeanmeri (Kreikka, Turkki) ja Anatolian rannikko (Turkki); Kilikian rannikko (Turkki) ja Kyproksen rannikko; Kyrenaika (Libya); Syrtinlahti (Libya); Gabèsinlahti (Tunisia); Algerian ja Tunisian rannikko.
Näiltä alueilta WWF on valinnut pienempiä alueita, joille se kohdistaa suojelutoimensa. Nämä sijaitsevat Kroatiassa, Ranskassa, Kreikassa, Italiassa, Monacossa, Marokossa, Espanjassa, Tunisiassa ja Turkissa.
IKK
14.7.2000
