MTS:n kysely
Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta tyytyväisiä ulkopolitiikan hoitoon
Suomalaiset ovat lähes yksimielisen tyytyväisiä maan ulkopolitiikan hoitoon, selviää Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan julkistamasta tutkimuksesta.
Tutkimuksen mukaan kansalaisista peräti 89 prosenttia eli yhdeksän kymmenestä on sitä mieltä, että maan ulkopolitiikka on hoidettu viime vuosina hyvin. Miehistä ulkopolitiikkaan oli tyytyväisiä 92 prosenttia ja naisista 86 prosenttia.
- Tämä on aivan varmasti Länsi-Euroopan ennätys. Missään muualla ei tällaisiin lukemiin päästä, MTS:n pääsihteeri Silvo Hietanen toteaa.
Hietasen mukaan syynä suomalaisten maan ulkopolitiikalle antaman lähes yksimielisen tuen takana on presidentin perinteisesti vahva asema.
- Muualla ulkopolitiikka on vahvasti parlamentarisoitunutta, mikä aiheuttaa kiistelyä, Hietanen sanoo.
Hietasen mukaan kansalaisten asennoitumiseen ulkopolitiikan hoitoon vaikuttaa vielä myös sodanjälkeinen Paasikiven-Kekkosen aikakausi, jolloin kansa suorastaan "pakotettiin" uskomaan yhteen ainoaan oikeaan ulkopolitiikkaan.
MTS:n tutkimuksessa kysyttiin mielipidettä ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksistä 1000 suomalaiselta. Kysely tehtiin touko-kesäkuussa.
Aallonpohja vuonna 1991
On Suomessa tosin vieläkin tyytyväisempiä ulkopolitiikan hoitoon oltu. MTS:n tilastojen mukaan presidentti Kekkosen vallan kukoistaessa vuonna 1971 ulkopolitiikkaan oli tyytyväisiä peräti 96 prosenttia kansasta. Vuodesta 1972 eteenpäin tyytyväisyys ulkopolitiikkaan laski kuitenkin noin 85 prosentin tasolle, josta se palasi entisiin, yli 90 prosentin lukemiin vasta presidentti Kekkosen eron vuonna 1981.
Myös presidentti Koiviston ensimmäisellä kaudella kansa oli yli 90-prosenttisesti tyytyväistä ulkopolitiikkaan. Koiviston toisella kaudella käyrä oli laskeva.
Aallonpohja saavutettiin pääministeri Esko Ahon (kesk.) porvarihallituksen uran alkutaipaleella vuonna 1991. Tuolloin vain 62 prosenttia suomalaisista ilmaisi olevansa tyytyväisiä ulkopolitiikan hoitoon. Ahon hallituksen loppuaikoina lukema nousi kuitenkin 75 prosentin tienoille ja ylikin.
Euroopan unioniin liittymisen jälkeen, alkuvuonna 1995, kansan ulkopolitiikan hoidolle antama tuki hyppäsi hetkeksi 87 prosenttiin. Pääministeri Paavo Lipposen (sd.) ensimmäisen hallituksen kaudella 1995-1999 kansalaisten tyytyväisyys ulkopolitiikkaan pysytteli kuitenkin 75 prosentin lukemissa. Lukema hyppäsi jälleen lähes 90 prosenttiin kesällä 1999, jolloin mm. presidentti Martti Ahtisaari keräsi mainetta ja kunniaa välittäjänä Kosovo-neuvotteluissa. Tyytyväisyys ulkopolitiikan hoitoon on pysytellyt samalla tasolla siitä lähtien.
Suomalaiset eivät halua sotilaallista liittoutumista
Suomalaisten selvä enemmistö on edelleen sotilaallisen liittoutumattomuuden kannalla. Suomalaisista 71 prosenttia kannattaa sotilaallista liittoutumattomuutta. Liittoutumisen kannalla on 20 prosenttia.
Miehistä sotilaallista liittoutumista kannatti 24 prosenttia ja naisista 17 prosenttia. Puoluekantansa ilmoittaneista liittoutumista kannattivat eniten, 31 prosenttia, kokoomuksen kannattajat. Liittoutumista kannattivat muita selvästi vähemmän sosiaalidemokraattien ja vasemmistoliiton äänestäjät. SDP:n äänestäjistä liittoutumista kannatti 15 ja vasemmistoliiton äänestäjistä vain 6 prosenttia.
MTS on tutkinut kansalaismielipidettä sotilaallisesta liittoutumisesta vuodesta 1996 lähtien yhteensä seitsemän kertaa. Nyt julkistetun tutkimuksen mukaan sotilaallisen liittoutumattomuuden suosio näyttää viimeisen vuoden aikana vakiintuneen noin 70 prosentin tasolle. Alimmillaan se oli syksyllä 1998, jolloin liittoutumattomuutta kannatti 60 prosenttia vastaajista.
Tiedot perustuvat MTS:n tutkimukseen, jossa Otantatutkimus Oy haastatteli touko-kesäkuussa 1 000 iältään 15-74-vuotiasta suomalaista Ahvenanmaata lukuunottamatta. Tutkimuksen virhemarginaali on kaksi prosenttiyksikköä suuntaan tai toiseen.
Naton suosio laskusuunnassa
Kun vastaajat asetettiin ikään kuin "tapahtuvan tosiasian" eteen, eli jos Suomi kaikesta huolimatta liittoutuisi, MTS:n tutkimus osoittaa Naton suosion olevan laskusuunnassa sotilaallisena yhteistyökumppanina.
Naton rinnalle on kirinyt sotilaallinen yhteistyö EU:n kanssa, joka on tuotu tosin tutkimukseen uutena vaihtoehtona lakkautettavan WEU:n eli Länsi-Euroopan unionin tilalle. Nato-jäsenyyttä kannattaa nyt 39 ja EU-sotilasliittoa 37 prosenttia, mikäli Suomi päättäisi liittoutua. Miehet olivat selvästi naisia vahvemmin Naton kannalla. Sotilaallinen yhteistyö EU:n kanssa saa sen sijaan molemmilta sukupuolilta lähes yhtä vahvan kannatuksen.
MTS:n pääsihteerin Silvo Hietasen mukaan on myös sinänsä mahdollista, että kysyttäessä mielipidettä pelkästään sotilasliittoon mukaan menosta tai ulkopuolelle jättäytymisestä ihmiset ovat ajatelleet nimenomaan Natoa. Liittoutuminen EU:n sisällä saattaa siten olla ainakin periaatteessa suositumpi vaihtoehto kuin liittoutumattomuusvaihtoehdon yli 70 prosentin kannatuksesta voisi päätellä.
Sotilaallista turvaa EU:n katsoi jo tuoneen 48 prosenttia naisista ja 58 prosenttia miehistä.
Kokoomus Nato-myönteisin
Suurista puoleista Naton jäsenyys oli suosituinta kokoomuksen kannattajien joukossa. Nato-jäsenyyttä kannatti kokoomuslaisista vastaajista 47 prosenttia. Vielä vuosi sitten vastaava luku oli tosin niinkin korkea kuin 68 prosenttia.
Nato saa lähes samanlaisen kannatuksen keskustan äänestäjiltä, joista Nato-jäsenyyttä piti suosituimpana liittoutumisvaihtoehtona 46 prosenttia. Kolmesta suuresta puolueesta nihkeimmin Nato-jäsenyyteen suhtautuvat sosiaalidemokraatit 37 prosentin kannatuksella.
Läänitasolla Nato-jäsenyyden kannatus oli selvästi muuta maata alhaisempaa vahvoilla keskustan alueilla Oulun ja Lapin lääneissä, jossa se jäi 30 prosenttiin.
EU:lle lämmetään vasemmalla
Sotilaallista yhteistyötä EU:n kanssa kannattivat lämpimimmin sosiaalidemokraattien ja vasemmistoliiton äänestäjät, sekä yleisesti ottaen akateeminen väestö.
Sosiaalidemokraattien kannattajista 47 prosenttia ja vasemmistoliiton kannattajista peräti 62 prosenttia tuki sotilaallista yhteistyötä EU:n kanssa. EU-vaihtoehdon suosio oli puolestaan heikointa kansakoulun käyneiden ja keskustan kannattajien joukossa sekä maalaiskunnissa, joissa kaikissa se jäi noin 30 prosenttiin.
Mahdollinen puolustusliitto Ruotsin kanssa sai tutkimuksessa alhaisemman kannatuksen kuin kertaakaan viimeisen neljän vuoden aikana, vain 14 prosenttia. Venäjän kanssa tehtävän yya-tyyppisen sotilaallisen yhteistyön kannatus on jatkuvasti pysynyt noin kahden prosentin tasolla.
STT-IKK
14.7.2000
