Erikoisinstituutti tutkii ja tallentaa siirtolaisuutta ennen ja nyt
Sukututkijalle apua Turussa ja Peräseinäjoella
Siirtolaisuuteen erikoistuneen turkulaisinstituutin tärkein palvelumuoto on ulkosuomalaisten juurtenetsintä ja avun tarjoaminen kotimaisille sukututkimusten tekijöille.
Vanhalla teollisuusalueella aivan yliopistoalueen takana sijaitsee ovi, josta kannattaa käydä, mikäli siirtolaisuus kiinnostaa. Tarjolla on rekisteriä, arkistoa, kirjastoa, julkaisuja ja asiantuntevaa palvelua.
Siirtolaisuusinstituutin virkailijat saavat useita yhteydenottoja jopa päivittäin ihmisiltä, jotka haluavat selvittää ulkomaille, pääasiassa Yhdysvaltoihin, Kanadaan tai Australiaan muuttaneiden sukulaistensa myöhempiä vaiheita.
Monet kysyjistä ovat ulkomaalaisia, joilla on suomalaiset sukujuuret. Liikkeelle päästään hyvinkin vähäisten tietojen perusteella; vähimmillään tiedossa on menneellä vuosisadalla matkaan lähteneen etu- ja sukunimi.
Tärkein tieto, joka kannattaa selvittää ennen yhteydenottoa on oikea kirkkoherranvirasto, tutkija Juha Niemelä opasti etsiessämme Keski-Pohjanmaalta Amerikkaan lähteneiden sukulaisten tietoja. Pohjalaiset ylipäätään muodostavat suurimman siirtolaisryhmän, joiden vaiheita instituutissa selvitellään.
Mikrofilmit katseluun
Halutessaan tietoa Siirtolaisuusinstituutista, sukunsa tutkimisesta kiinnostunut voi olla yhteydessä virkailijoihin joko puhelimitse tai sähköpostitse. Paikan päällä virkailijalta saa apua selviytyäkseen etsinnästä itse.
Mikäli tietokoneet ja mikrofilmit tuntuvat luotaantyöntäviltä, asiantuntijat suorittavat perusteellisen haun. Veloitus on satasen tunnilta valmiiksi tehdystä työtä.
- Sitä parempaan tulokseen pääsee, mitä enemmän osaa ja uskaltaa kysyä, Niemelä muistuttaa.
Etsimiämme henkilöitä ei löytynyt passi- tai matkustajaluetteloista. Siirtolaistietojen päälähteitä ovat lääninhallitusten passiluettelot, Suomen Höyrylaiva Oy:n matkustajaluettelot ja ulkoministeriön asiakirjat.
Niemelällä oli takataskussaan vielä lukuisia muita mahdollisuuksia, jotka kuitenkin jätimme käyttämättä. Sukulaisten vaiheiden selvittäminen ei ole ohimennen tehtävää työtä.
Ministeriö rahoittaa
Siirtolaisuusinstituutti perustettiin vuonna 1974. Taustajärjestöihin kuuluvat muun muassa kaikki Suomen yliopistot. Pääasiallinen rahoitus tulee opetusministeriöltä.
Tärkein ajankohtainen tutkimusalue on Suomen siirtolaisuuden historia. Aiheesta julkaistaan kuusiosainen teossarja. Kolme ensimmäistä osaa on jo ilmestynyt. Muita ajankohtaisia tutkimuskohteita ovat sotalasten historia ja siirtolaismusiikin 100 vuotta amerikansuomalaisten keskuudessa.
Menneisyyden rinnalla tutkijoita kiinnostaa myös nykyisyys. Uutena aihealueena instituutissa otetaan käsittelyyn amerikansuomalaiset ja ruotsinsuomalaiset tänään.
Viime vuosikymmenellä tutkimukseen tuli mukaan Suomeen muutto ja ulkomaalaiset Suomessa. Instituutti osoittaa olevansa ajan valtimolla, sillä yksi tuore tutkimusalue on Suomen sisäinen muuttoliike.
Museo suunnitteilla
Instituutilla on Pohjanmaan aluekeskus Peräseinäjoella. Kunnantalon tiloissa toimiva keskus perustettiin vuonna 1994. Se kerää ja tallentaa Pohjanmaalta muuttoliikkeisiin liittyvää aineistoa.
- Peräseinäjoelle suunnitellemme parhaillaan EU-rahoituksella Suomen siirtolaisuuden kulttuurikeskusta. Se on toteutuessaan enemmän kuin tavallinen museo. Aikaa on ensi kesään, paljastaa Siirtolaisuusinstituutin johtaja Olavi Koivukangas.
Turun kaupunki on lupautunut aikanaan huolehtimaan ainutlaatuisen instituutin toimitiloista. Edessä on kiinteistön omistajavaihdoksen myötä muutto uusiin tiloihin. Suunnitelman mukaan instituutti muuttaa syksyllä 2001 Tähtitorninmäelle, jossa on parhaillaan "evakossa" Turun taidemuseo.
STT-VT
14.7.2000
