Tampereen maankuulu Tammelan tori 100 vuotta
Tori on uusiutuva luonnonvara
Tori on säilyttänyt vetovoimansa kaupunkilaisten kohtaamis- ja ostoskeitaana. Monen on päästävä sinne kerran päivässä, tai ainakin viikossa. Tampereen vilkkain tori on kautta vuosikymmenten ollut Tammelan tori, joka täytti vastikään sata vuotta.
Paljon on muuttunut vuosikymmenten varrella, mutta onneksi tori on uusiutuva luonnonvara. Kun vielä 1950-luvulla ykkösartikkeli oli liha, 2000-luvulla tingitään kirpparipöytien äärellä ja jonotetaan torikahvioihin.
Torin houkutuksessa on jotain mystistä. Tampereella esimerkiksi käydään jatkuvaa väittelyä siitä, miksi juuri karujen kerrostalojen ympäröimä Tammelan tori on suositumpi kuin Pyhäjärven ääressä sijaitseva idyllinen Laukontori.
Selvää vastausta ei ole löydetty, mutta Tammelan torin pitkät perinteet voivat olla yksi syy. Sata vuotta sitten perunakauppias Heden pystytti kojunsa torille, ja siitä alkoi vauhdikas kasvu. Vain vähän aikaisemmin alue oli lainehtinut viljapeltona.
Tempaukset herättivät huomiota
- 1950-luvulla kerättiin valtakunnallistakin julkisuutta Tammelan torin tempauksilla. Pojille pidettiin potkulautakisoja ja tytöt kilpailivat nukenrattaiden työnnössä, esiintyjiä oli Tauno Palosta lähtien ja katsojia jopa 10 000.
Myös VPK:n kilpailut olivat suosittuja, valottaa Matti Wacklin, joka on kirjoittanut historiikin Tammelan kaupunginosasta.
Torin asiakaspohja oli taattu. Ympäristössä sijaitsi paljon teollisuutta, varsinkin kenkätehtaita.
- Ruokatauolla torille tulvi valtavasti väkeä. Tuotannon ja Voiman ravintoloissa ruokailtiin ja torilla tehtiin ostoksia, kuvailee Reijo Lehtimäki, joka seurasi torielämää vuosikymmeniä kelloliikkeestään.
Suosituimpia välipaloja olivat hevosenmakkara ja veripalttu, jonka mustamakkara pikku hiljaa syrjäytti.
- Tori vastasi tuolloin nykyajan markettia. Toisessa päässä oli isoja lihanmyyntitelttoja, maalaisten penkeillä myytiin palvilihaa ja torin toisessa päässä kangas- ja lyhyttavaraa. Ympärillä oli kymmeniä pienliikkeitä, joista sai mitä vain.
Myyntikiellot hiljensivät torin
Tori hiipui pikku hiljaa sitä mukaa, kun elintarvikkeiden myynnille asetettiin kieltoja. Näin kävi maidolle, kermalle, lihalle ja juustolle.
- Lisäksi uudet marketit alkoivat viedä asiakkaita. Myös pienet kivijalkapuodit hävisivät, Matti Wacklin kuvailee.
Hiljaiselon jälkeen torielämä on taas vilkastunut. Välillä meno on ollut niin vauhdikasta, että sitä on pitänyt hillitä. Viime vuonna poliisi karkotti venäläisiä kauppiaita myyntilupien puuttumisen takia. Lestinheittoakin esiintyi.
Asiasta ollaan kahta mieltä: toiset ovat tyytyväisiä menon siistiytymiseen, toisten mielestä venäläiset toivat torimyyntiin lisäpotkua.
Viinan myynti ei sinällään ollut uutta, sillä Tammelan torilla sitä tapahtui takavuosina taajaan. Homma oli hyvin organisoitua.
Talviaikaan myyjä piilotti pullon hankeen ja kertoi ostajalle oikean kohdan, josta tämä sen kaivoi esille - mikäli pikkupojat eivät ollet kurillaan vaihtaneet sen paikkaa.
STT-VT
14.7.2000
