Useat kehittämishankkeet kertovat puurakentamisen uudesta suosiosta
Puu yksi Tuusulan asuntomessujen pääteemoista
Suomen oloihin mainiosti soveltuva puurakentaminen elää nyt vahvaa nousukautta. Puurakentaminen on yksi 14. heinäkuuta alkavien Tuusulan asuntomessujen pääteemoista. Ympäristöministeriön ja TEKES:n vuonna 1997 aloittama Moderni puukaupunki -kehittämishanke on myös täydessä vauhdissa.
Puutuoteteollisuus on asettanut tavoitteekseen viennin arvon kaksinkertaistamisen alkaneen vuosikymmenen aikana ja Suomen kehittymisen Euroopan johtavaksi puurakennusmaaksi ja alan toimijaksi.
Puurakentamisen kehittymisen edellytykset ovat Suomessa hyvät, koska kansalliset puuvarat ovat suuret ja puuta on helposti saatavissa. Puurakentamisen kehitystyön tuloksena suomalaisen puurakentamisen koulutus ja osaaminen ovat lisääntyneet merkittävästi viimeisten vuosien aikana. Tavoitteena on lisätä puun käyttöä myös kerrostalorakentamisessa, koska 3 - 4-kerroksisten puurakennusten rakentaminen mahdollistui 1.9.1997 alkaen uusittujen palomääräysten myötä.
Valtiovallan asettamaan tavoitteeseen puun rakennuskäytön edistämiseksi sisältyy muun muassa vuosille 1995 - 1998 TEKESin kautta osoitettu 100 miljoonaa markkaa puurakentamisen kehittämiseen. Kansallisena tavoitteena on aikaansaada taloudellinen, ekologisesti kestävä ja suunnittelurakenteeltaan korkeatasoinen puurakennustuotanto.
Puukerrostalojen rakentamisen merkitys on ensisijaisesti puutuotteiden jalostusasteen nostamisessa sekä puurakentamisen tietotaidon uudelleen opettelemisessa. Puurakentamisen lisäämisen myötä saavutettava viennin kasvu ja työllisyyden parantuminen edellyttävät toimivia kotimarkkinoita ja puutuotteiden jalostusasteen nostamista nykyisestä tasosta.
Nykyaikaista puurakentamista esillä asuntomessuilla
Kuluvalla viikolla alkavat Tuusulan asuntomessut tarjoavat kävijöiden ihasteltavaksi monipuolista tämän päivän puurakentamista. Suurimmassa osassa näyttelykohteista puuta on käytetty rungoissa tai ulkovuorauksessa tai ne ovat kokonaan puutaloja. Uutta puurakentamista alueella edustavat Puusta rakennetut asuinkorttelit - suunnittelukilpailun neljä toteutusta. Niiden ohella korkeatasoiseen puurakentamiseen pääsee tutustumaan lukuisissa muissa kohteissa.
Messujen aikana järjestetään asiantuntijapäiviä, jolloin paikalla on puurakentamisen ammattilaisia kertomassa eri teemoista.
Tuusula ei toimi ensimmäistä kertaa asuntomessujen isäntänä, vaan siellä järjestettiin myös Suomen ensimmäiset asuntomessut 30 vuotta sitten.
Puun hyvät ominaisuudet taas arvossa
Viime aikoina on tehty paljon työtä, jotta puun hyvä maine rakennusmateriaalina saataisiin palautettua. Mittava puurakentamisen tutkimus- ja koulutustyö onkin tuottanut hyviä tuloksia uusina teknisinä ratkaisuina ja rakennustapoina.
70-luvulla puurakentaminen oli suosittua, mutta sen aikaisilla menetelmillä ei kyetty saamaan puusta esiin sen parhaita ominaisuuksia. Nyt ollaan tietyssä mielessä palattu vanhoille juurille, mutta tietämys puun ominaisuuksista ja rakenteellisista vaatimuksista on huomattavasti lisääntynyt.
Puun suosio rakentamisessa on perustunut sen monipuolisuuteen ja käyttökelpoisuuteen. Puusta voidaan rakentaa paikoille, joissa ovat huonot perustamisolosuhteet.
Tavanomaisen puukerrostalon paino on vain yksi viidesosa vastaavankokoisen betonikerrostalon painosta. Myös puun työstöön tarvittavat työkalut ovat helposti saatavia ja edullisia eikä puurakentaminen pääsääntöisesti vaadi erikoistyövoimaa tai -kalustoa. Niinikään puurakentaminen soveltuu hyvin ahtaisiin paikkoihin ja hankaliin ympäristöolosuhteisiin.
Puurakentamisen suosiota ovatkin entisestään lisänneet ekologiset tekijät, jotka varsinkin Keski-Euroopassa ovat yhä tärkeämpiä. Puu on rakennusmateriaaleista ainoa uusiutuva luonnonvara, ja esimerkiksi talvirakentaminen puusta on betonirakentamista tuotantoystävällisempää, nopeampaa ja vähemmän energiaa kuluttavaa.
Moderni puukaupunki -hanke panostaa viihtyisyyteen
Oulun yliopiston Puustudion vetämä Moderni puutalo - hanke käynnistyi ympäristöministeriön ja TEKESin yhteistyöhankkeena vuoden 1997 alkupuolella. Kehittämishankkeessa pyritään hyvän ja viihtyisän asuinmiljöön aikaansaamiseen puurakentamisen avulla. Hankkeessa selvitetään mm. uudenlaista kaavoituskäytäntöä ja rakentamisen ohjausta, puukaupunkiympäristöä, miljöönmuodostusta, korttelirakennetta ja -mittakaavaa, pysäköintiratkaisuja, talotyyppejä, asuinviihtyisyyttä ja paloturvallisuutta.
Eri puolille Suomea on jo valmistunut tai on rakenteilla kokonaisia puukaupunginosia, joiden kaavoituksessa ja suunnittelussa oppia on haettu vanhoista suomalaisista puukaupungeista.
Tavoitteena on, että eri kuntien samankaltaiset hankkeet kehittävät puurakentamista kullekin luontevalla osa-alueella. Hankkeen päätavoite on saada rakennetuksi lähiaikoina useita riittävän korkeatasoisia ja kansainvälisesti esittelykelpoisia puurakentamisen mallikohteita ja -miljöitä. Osahankkeet voivat olla vanhaan puukaupunkirakenteeseen liittyvää täydennysrakentamista, uuden ja vanhan yhteensovittamista tai kokonaan uuden kapunkimaisen miljöön luomista puurakentamista soveltaen.
Useita julkisia rakennuksia puusta
Puurakenteisen pientaloympäristön tai kirkonkylämiljöön ohella puurakentamisen kehittämishanke käsittää julkista puurakentamista. Viime vuosina Suomeen on rakennettu puusta lukuisia merkittäviä julkisia rakennuksia, kuten Lahden Sibeliustalo, joka on maailman suurin puurakenteinen konserttitalo.
Maailman pisin puusilta valmistui puolestaan Vihantasalmelle, Mikkeliin rakennettiin puinen paloasema ja Varkauteen puinen lentoasema.
Puulla on merkittävä osuus myös Suomen paviljongissa tämän vuotisessa maailmannäyttelyssä Hannoverissa. Paviljongin ulkoseinät on tehty lämpökäsitellystä männystä. Kapeiden, tilasta toiseen johtavien siltojen materiaalina on käytetty lämpöpuulla käsiteltyä terästä.
Usko puun kilpailukykyyn vahva
Edellä mainittujen lisäksi Suomessa on meneillään useita profiloituneita puun hyötykäyttöön liittyviä hankkeita. Itä-Suomen suuralueella on käynnistynyt yhteinen puuohjelma puutuoteteollisuuden kehittämiseksi. Seinäjoella saatiin kesäkuun alussa päätökseen valtakunnallisen PuuSuomi -toimintaohjelman toteuttaman kehittäjävalmennuksen kolmas jakso.
Touko-kesäkuun vaihteessa suomalaisen puukerrostalorakentamisen kahdeksanhenkinen asiantuntijaryhmä teki puurakentamsien opintomatkan Skotlantiin, jossa tällä hetkellä noin 50 - 60 prosenttia kaikista aloitettavista asuinrakennushankkeista tehdään puurunkoisina.
Puun markkinaosuus Euroopan rakennusmarkkinoilla on vain kymmenen prosentin tuntumassa, mutta Suomessa uskotaan puun kasvumahdollisuuksiin. Vientimarkkinoilla puuteollisuuden tuotteet ovat entistä spesifioituneempia. Pitkälle jalostettuja vientituotteita, joille on kysyntää, ovat esimerkiksi valmistalotehtaille myytävät valmiit osat, liimalevyt ja valmiit puutalot.
Puun kasvupotentiaaliin uskotaan myös suuryrityksissä. Metsäyhtiö UPM-Kymmene tavoittelee puuteollisuutensa kilpailukyvyn parantamista 500 miljoonan markan ínvestoinneilla. UPM-Kymmene Puuteollisuus on Euroopan suurin vanerinvalmistaja ja yksi Suomen suurimpia sahatavaran tuottajia. Viime vuonna toimiala tuotti liki kaksi miljoonaa kuutiota sahatavaraa ja yli 700 000 kuutiota vaneria.
Rakennusalan yleinen kasvu näkyy luonnollisesti myös puurakentamisessa. Merkittävien puurakennushankkeiden käynnistäminen kertoo kuitenkin ennen kaikkea siitä, että puun hyvät ominaisuudet on tuotekehittelyn ja tutkimuksen kautta "löydetty uudelleen". Puun uudenlainen arvostus on tärkeää myös siksi, että sille on odotettavissa kasvavaa markkina-arvoa viennin kannalta.
MIKKO LAITINEN
14.7.2000
