Kaikki hakijat samalle lähtöviivalle
Upseerikoulutukseen tulossa uusi, vaiheittainen järjestelmä
Suomen puolustusvoimissa on meneillään monitahoisia organisaatiouudistuksia. Yksi paljon puhuttanut aihe on ollut uusiutuva upseerikoulutus, jonka lopullinen malli on juuri muotoutumassa. Uusi koulutusjärjestelmä noudattelee siviilipuolen koulutuksen tutkintorakennetta, ja esimerkiksi jaottelua toimi- ja kadettiupseereihin ollaan poistamassa.
Upseerikoulutuksessa siirrytään ensi vuonna malliin, joka koostuu reserviupseerin jatkotutkintoon johtavista upseerin perusopinnoista, upseerin alemmasta korkeakoulututkinnosta ja upseerin ylemmästä korkeakoulututkinnosta.
Koulutusuudistuksesta on käyty puolustusvoimien henkilöstön piirissä laajaa keskustelua. Palkatun sotilashenkilöstön uudistuvaa koulutusta pohtinut perusselvitystyöryhmä päätyi eversti Kalle Liesisen johdolla esittämään kolmivaiheista mallia, jonka tuomat muutokset nykyjärjestelmään ovat perustavanlaatuisia.
Uuden koulutusmallin myötä opisto- ja kadettiupseereiden erilliset opintolinjat ovat poistumassa. Nyt esitetyssä mallissa varusmiespalvelun johtaja- ja kouluttajakoulutuksen opinnot sekä reserviupseerin opinnot tai korvaava täydennyskoulutus merkitsevät 20 opintoviikkoa myöhemmästä tutkinnosta riippumatta.
Yhteiskoulutus-, erikoiskoulutus- ja soveltamisjaksot käsittävän upseerin perustutkinnon laajuus olisi 80 opintoviikkoa. Sen suorittamisen jälkeen osa jatkaa peruskoulutusta upseerin alempaan korkeakoulututkintoon, ja noin puolet kurssin suorittaneista nimitetään viiden vuoden määräaikaiseen virkaan. Heidät sijoitettaisiin reservissä perusyksiköiden päälliköiksi ja varapäälliköiksi sekä joissain operatiivisissa joukoissa myös joukkuetason tehtäviin.
Koulutustaan jatkavat suorittavat vuoden lisäopintojen jälkeen upseerin alemman korkeakoulututkinnon, ja niinikään noin puolet nimitetään 10 vuoden määräaikaiseen virkaan reservin sijoituksinaan perusyksikön päällikkö tai esikuntatehtävät alueellisissa ja paikallisjoukoissa.
Pisimmässä, 15-vuotisessa määräaikaisessa työsuhteessa palvelleet sijoitettaisiin reservissä tärkeimpien joukkojen sodanajan joukkoyksiköiden esikuntiin teknisiin tai huollon tehtäviin tai perusyksiöiden päälliköiksi. Tämä koskisi noin viittä prosenttia upseerikunnasta.
Pisimmälle kouluttautuvat suorittaisivat mallin mukaan upseerin ylemmän korkeakoulututkinnon ja nimitettäisiin puolustusvoimien vakituisiin virkoihin. Upseerien jatkokoulutus tapahtuisi 7 - 10 vuotta valmistumisen jälkeen esiupseeri- ja yleisesikuntaupseerikursseilla.
Uudistuksen myötä rakennemuutoksia
Tavoitteena on, että uusittuun upseerinkoulutusohjelmaan otetaan vuosittain 400 - 500 opiskelijaa. Pääosa hakijoista voidaan hyväksyä suoraan suorittamaan alempaa tai ylempää tutkintoa, muiden eteneminen perustuu vuosittaisiin näyttöihin.
Uusimman Ruotuväki-lehden mukaan koulutusuudistuksen myötä Maanpuolustusopisto suunnitellaan muutettavaksi Maasotakouluksi, joka toteuttaa maavoimien upseerien perusopinnot ja opistoupseerien jatkokoulutuksen.
Opistoupseerien peruskoulutusta ei aloiteta enää vuonna 2001, eikä myöskään vanhamuotoisia kadettikursseja.
Vanhan upseeri- ja opistoupseerikoulutuksen saaneiden liittäminen uuteen järjestelmään suunnitellaan erikseen. Tähän liittyen palveluksessa olevat opistoupseerit saaavt mahdollisuuden täydentää opintojaan upseerin tutkintoon.
Lehti kertoo, että päällystön koulutusuudistuksella tavoitellaan käytössä olevien sotilasvirkojen tarkoituksenmukaista kohdentamista, kouluttajien alempaa keski-ikää ja ammattitaitoisempaa reserviä.
Nykyisin puolustusvoimissa on noin 2 400 upseerin ja 4 800 opistoupseerin sekä yhteensä noin 2 000 erikoisupseerien ja sotilasammattihenkilöstön vakanssia. Siviilihenkilöstöä on runsaat 8 000.
Työryhmän esittämällä mallilla upseerinimikkeellä palvelevia olisi 5 900 ja erikoishenkilöstöä 3 100. Vakituisessa virassa toimisi 60 prosenttia upseereista.
Upseeriliitto kriittinen
Suhtautuminen upseereiden koulutusuudistukseen on vaihdellut jyrkästi eri asianosaisten kesken. Upseeriliitto on suhtautunut epäilevästi moniin uuden järjestelmän mukanaan tuomiin keskeisiin uudistuksiin. Upseeriliitto pitää myös puutteena sitä, ettei asian selvitystyössä ole ollut mukana henkilöstön edustajia yhteistoimintalain- ja sopimuksen velvoitteista huolimatta.
Upseeriliiton mukaan uusi järjestelmä hämärtäisi upseerikäsitettä, ja laskisi alan arvostusta. Liitto myös epäilee, ettei kolmiportaisella mallilla saataisi rekrytoitua hyvää ja oikeanlaista ainesta kouluttautumaan upseeriksi.
Edelleen upseeriliitto suhtautuu epäilevästi varusmieskoulutuksen sisällyttämiseen osaksi tutkintoa. Liiton mukaan esitetty malli laskee perusyksiköiden kouluttajien tasoa.
Upseeriliitossa myöskin arvioidaan, ettei puolustusvoimilla ole riittäviä resursseja työharjoittelun toteuttamiseen joukko-osastoissa, kun pikemminkin on haettava säästöjä, joita uudistuva koulutus ei liiton mukaan päinvastaisista arvioista huolimatta toisi.
Upseerikato huolestuttaa
Samalla kun upseerien koulutusjärjestelmää remontoidaan, kiinnostus lähteä upseerin uralle on jyrkässä laskussa. Tänä vuonna Maanpuolustuskorkeakouluun hakee vain 203 henkilöä, kun muutama vuosi sitten hakijoita oli yli viisi sataa.
Samanaikaisesti palveluksesta eroavien upseerien määrä kasvaa. Kun vuonna 1996 erosi ennen eläkeoikeuden saavuttamista kuusi upseeria, vuonna 1999 määrä oli 41. Tänä vuonna eronneita tai eropaperit jättäneitä on jo 20.
Upseeriliitto on aiheellisesti huolissaan upseereiksi koulutettavien rekrytoinnista ja hakoijoiden tasosta. Tänä vuonna kolmannes yleisesikuntaupseerikurssille hyväksytyistä ei lähtenyt opiskelemaan. Upseeriliitossa ei uskota nyt valmisteilla olevan päällystön koulutusjärjestelmän uudistuksen parantavan tilannetta. Syitä hakijamäärien laskuun ja vähentyneeseen motivaatioon on haettu muun muassa huonosta palkkauksesta, heikosta sitoutumisesta työhön ja epävarmuustekijöiden lisääntymisestä.
Reservin roolissa epäselvyyksiä
Yksi kysymys liittyen koulutusuudistukseen, joka tuottaisi entistä ammattitaitoisempaa reserviä, on olemassaolevan reservin koulutusjärjestelmä tulevaisuudessa. Pohdintoja on aiheuttanut esimerkiksi reservin johtajien jatkokoulutus, kertausharjoitusten määrä, tarpeellisuus ja kohdentaminen uuden systeemin valossa.
Kiinnostus kouluttautumiseen reservissä on viime aikoina osoittanut selvää kasvua. Reserviläisliitto onkin vaatinut selkeitä uudistuksia reserviläisten jatkokoulutusjärjestelmään. Liitto haluaisi Suomessa siirryttävän muiden Pohjoismaiden mukaiseen järjestelmään, jossa varusmiespalveluksessa saadusta sotilasarvosta riippumatta reserviläinen voisi kouluttautua siihen tehtävään ja sotilasarvoon, johon hänen kykynsä riittävät.
Upseerikoulutus uudistuu, vaikka uusi malli on tyypillisesti herättänyt voimakastakin vastustusta. Uudistuksessa merkittävässä asemassa olevat määräaikaiset työsuhteet eivät ole ongelmattomia. Uudistukseen liittyykin siviilitehtäviin tai reserviin määräaikaisesta työsuhteesta siirtyvien etuisuudet, kuten kansainvälisen mallin mukainen eroraha ja opintojen tukeminen siviilitutkinnon hankkimiseksi.
Uusiutuvan upseerikoulutuksen malli muistuttaa siviilitutkintoja, joskin sovellettuna. Upseerikoulutuksen halutaan myös olevan riittävän laaja, jotta se mahdollistaisi muiden kuin sotilastehtävien hoitamisen. Joustava siirtyminen reserviin tarkoittaisikin entistä useamman sotilaan hakeutumisen myöhemmin siviiliuralle.
Kokemuksia uuden koulutuksen mukanaan tuomista muutoksista ei vielä ole, mutta uudenlainen upseerikoulutus viestii puolustusvoimien toimintakulttuurin päivittämisestä ajan hengen mukaisesti.
MIKKO LAITINEN
14.7.2000
