Ulkoministeriön Riitta Resch: "Suomi mallimaana IT-kehityshankkeissa"
YK lisää yhteistyötään yksityissektorin kanssa
Parhaillaan käynnissä oleva YK:n talous- ja sosiaalineuvoston kokous on pohtinut kehitysmaiden mahdollisuuksia uudistaa informaatioteknologiaansa. Vaikka kovin konkreettisia esityksiä ei ole tehty, merkillepantavaa on YK: n ja yritysten selvästi lisääntynyt yhteistyö, kertoo yksikön päällikkö Riitta Resch ulkoministeriöstä.
YK:n pääelimiin kuuluva talous- ja sosiaalineuvosto (ECOSOC) aloitti vuosikokouksensa kolmipäiväisellä korkean tason osuudella New Yorkissa 5.7. Osuuden teemana on informaatio- ja kommunikaatioteknologian rooli tietopohjaisessa maailmantaloudessa ja kansainvälisessä kehityksessä. Suomesta kokoukseen osallistuivat liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen (kok.) ja Nokian pääjohtaja Jorma Ollila. Suomi ei ole virallinen jäsen ECOSOC:ssa.
Uudenlaista toimintakulttuuria kokouksessa toi ilmi YK:n, kansainvälisten järjestöjen, rahoituslaitosten ja yksityisten yritysten uudenlainen yhteistyö. YK:n taloudelliset resurssit avustushankkeisiin ovat varsin rajalliset ja vankempaa rahoituspohjaa on nyt lähdetty hakemaan yksityissektorilta. Jotkut tahot ovat suhtautuneet asiaan varauksellisesti.
Suomi esimerkkimaana
Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen totesi pitämässään Suomen puheenvuorossa, että kehitysmaiden tulee informaatioyhteiskunnan saavuttamiseksi investoida erityisesti koulutukseen ja sosiaaliseen kehitykseen. Hänen mielestään kehitysmaiden tulisi hyväksyä kattavat informaatioteknologiaa koskevat kansalliset strategiat ja luoda informaatioteknologian käytön mahdollistava ympäristö.
Heinosen mukaan kehitysmaiden ongelmat keskittyvät yhteyksiin, kapasiteettiin ja sisältöön, jolloin ratkaisuna voisi olla yhteistyö teollistuneiden ja kehitysmaiden välillä sekä kansallisten ja paikallisten olosuhteiden huomioiminen.
- Kokouksen teemana on informaatioteknologian hyväksikäyttö kehityksessä. Siinä keskeinen tekijä on Internet-yhteyksillä, Riitta Resch sanoo.
- Asioita käsiteltiin lähinnä keskustelun tasolla YK:lle tyypilliseen tapaan. Konkreettisiin tuloksiin ei niinkään päästy. Lähinnä kehitysmaista oli paikalla presidenttitason edustus. Hyviä lupauksia annettiin, mutta tässä vaiheessa YK:n rooli on enemmän koordinoiva, Resch toteaa.
Suomi on nostettu esiin informaatioteknologian mallimaana sekä YK:n pääsihteerin kokousta varten laatimassa taustaraportissa että huhtikuussa pidetyn korkean tason paneelin raportissa.
- Suomea on pidetty mallimaana. Meidän kansalliset strategiamme eivät kuitenkaan sellaisenaan ole kaikille "sopiva resepti", Resch muistuttaa.
Suuret ongelmat
Reschin mukaan kehitysmaiden perusongelmat jarruttavat eniten IT-sektorin kehitystä. - Raha on suurin ongelma. Kehitysmaat eivät pysty kehittymään riittävästi ilman kansainvälistä rahoitusta. Teknologia on siirrettävä teollisuusmaista kehitysmaihin. Länsimaiden kantana taas on panostus paikalliseen kehittämiseen, joka antaa mahdollisuuksia investoinneille.
- Tavoitteena olisi, että ainakin yhteisöillä olisi Internet-kytkentä. Kehitysmaiden osalta yksi tavoite tässä on asetettu vuoteen 2004. Verkottumisella pyritään edesauttamaan köyhyyden poistamista. Globalisoituvassa maailmassa tietoteknologia on yksi tärkeimmistä kehityskohteista, mutta usein mahdollisuuksia ei riittävästi ole, Resch toteaa.
5.syyskuuta New Yorkissa käynnistyvän "Vuosituhannen yleiskokoukseksi" nimetyn kokouksen teemoina ovat informaatioteknologia ja kansalaisyhteiskunta. Nyt käytävässä kokouksessa esiin tulleita ongelmia tullaan käsittelemään myös siellä.
Yritysten pääomista apua
Meneillään olevassa kokouksessa yritysmaailma on poikkeuksellisen vahvasti edustettuna. Kokouksen IT-teema huomioiden Nokian oli itseoikeutetusti edustettuna. - En muista, että ainakaan minun aikanani yritykset olisivat koskaan olleet YK:ssa näin esillä. Suurista IT-yrityksistä paikalla olivat Nokian ohella ainakin Compaq ja useita suuria intialaisfirmoja.
- Joillain hallituksilla on ollut epäluuloja YK:n ja yksityissektorin yhteistyötä kohtaan. Pääsihteeri Kofi Annan on kuitenkin suhtautunut siihen hyvin myönteisesti. Yrityksiltä ja rahoituslaitoksilta haetaan sosiaaliseen kehitykseen tarvittavaa taloudellista tukea, johon YK:lla ei juurikaan ole resursseja, Resch sanoo.
Resch kertoo, että yhteistyöhankkeita IT-yritysten kanssa on jo vireillä, vaikka pääasiassa ollaan edetty vasta neuvottelutasolla. - Esimerkiksi Ericssonin kanssa on sovittu yhteistyöstä viestintälaitteiden toimittamisesta kehitysmaihin.
Suomi vahvasti esillä myös yleiskokouksessa
Hallituksen viralliseksi tavoitteekseen ottama kansallinen tietoyhteiskuntastrategia on tehnyt Suomesta edelläkävijän informaatioteknologiassa. YK:n piirissä Suomen ansiot eivät rajoitu tietojärjestelmiin, vaan suomalaiset ovat saaneet arvostusta kansainvälisen diplomatian keinoin.
Yksi osoitus Suomen näkyvästä roolista maailmanjärjestön syyskuisessa yleiskokouksessa on valtioneuvos Harri Holkerin (kok.) toimiminen kokouksen puheenjohtajana.
Syyskuun viidentenä alkava vuosituhannen yleiskokous jatkuu välittömästi huippukokousosuudella 6 - 9.syyskuuta. Kokouksessa esitellään poliittinen julistus, jossa otetaan kantaa muun muassa informaatioteknologian mahdollisuuksiin kehitysmaissa. Suomen osalta puhetta johtaa tasavallan presidentti Tarja Halonen.
- Vaikka nyt käydyissä neuvotteluissa ei olla päästy kovin konkreettiselle tasolle, YK-systeemin roolin uudistaminen ja uudenlainen yhteistyö yksityissektorin kanssa jatkuvat, Resch sanoo.
YK:n tietynlainen status maailmanjärjestönä on säilynyt jo pitempään suhteellisen muuttumattomana. Vaikka mistään suuresta murroksesta ei vielä voitaisikaan puhua, rahoituslaitosten ja yksityissektorin yritysten vahvempi mukaantulo YK:n toimintaan on merkittävä asia. Ne muodostavat sidosryhmineen kuitenkin selvästi erilaisen toimintaympäristön, kuin mikä YK:lla perinteisesti on ollut. Molempia osapuolia hyödyttävälle yhteistyölle voi silti olla hyvät mahdollisuudet.
MIKKO LAITINEN
14.7.2000
