Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Bryssel on muutakin kuin EU ja NATO



Brysselissä järjestetään ensi vuonna yli 350 kulttuuriin liittyvää tapahtumaa. Kulttuurikaupunkivuoden järjestäjät haluavat osoittaa, että heidän kotikaupungistaan löytyy muutakin kuin Euroopan unioni ja NATO.


- Edes täällä asuvat ihmiset eivät tiedä, miten hienoa kulttuuria kaupungissa on tarjolla, Bryssel 2000:n tiedotuspäällikkö Karinne Ven murehtii.

Brysselin kulttuurivuoden pääteema onkin Kaupunki ja urbaanin elämän kehittyminen.

Vuoden aikana pyritään rakentamaan symbolisia siltoja yli kielellisten, kulttuuristen ja taloudellisten rotkojen, joita Belgian pääkaupungissa riittää. Brysselille kulttuurivuosi merkitseekin enemmän kuin pelkkiä hauskoja tapahtumia ja festivaaleja.

Kaupunkilaisten, ja luonnollisesti myös matkailijoiden, toivotaan löytävän esimerkiksi kuninkaanlinnan ympärillä sijaitsevat museot ja niiden upeat taidekokoelmat.

Kesällä museot järjestävät yhteisiä tapahtumia yhteisen Vuosituhannen vaihde -teeman mukaisesti. Myös maailmankuulun arkkitehdin Victor Hortan rakennukset kuuluvat kaupungin helmiin, joita Bryssel 2000 haluaa tuoda esiin.

Brysselissä ohjelmaa ei ole rakennettu kansainvälisten taiteilijoiden ympärille, kuten Belgian toiseksi suurimmassa kaupungissa, Antwerpenissä, sen kulttuurikaupunkivuonna 1993. Brysselin ohjelman ensisijainen kohderyhmä ovat paikalliset.


Kieliryhmien ongelmat

Kulttuurivuoden järjestäminen on Brysselissä ollut vaikeaa. Kaupungin eri kieliryhmät eivät esimerkiksi päässeet yksimielisyyteen ohjelmasta. Siksi Bryssel 2000 -organisaation johtajaksi kutsuttiin skotlantilainen Robert Palmer kaksi vuotta sitten.

Palmer oli Glasgown kulttuurivuoden johtaja vuonna 1990. Brysselissä hänen suurin saavutuksensa tähän mennessä on ollut se, että hän on saanut ranskankieliset vallonit ja flaaminkieliset flaamit työskentelemään yhdessä.

Palmerin mukaan kulttuurikaupunkivuotta ei voi verrata maailmannäyttelyyn tai olympialaisiin. Sen tavoitteena pitää pikemminkin olla jokaisen kaupungin kulttuurisen persoonallisuuden keksiminen, esitteleminen ja juhliminen.

Brysselillä on monimutkainen persoonallisuus. Kaupungissa asuu noin miljoona ihmistä. Paikallisväestöstä 85 prosenttia puhuu ranskaa ja 15 prosenttia hollantia äidinkielenään. Neljännes asukkaista on ulkomailta saapuneita, kymmenettuhannet heistä työskentelevät kansainvälisissä organisaatioissa ja yrityksissä.

Pakolaisia Brysseliin on tullut Pohjois-Afrikasta, Turkista ja Kongosta.

- Belgiassa on monenlaisia ihmisiä. Sen vuoksi järjestämme erilaisia tapahtumia. Haluamme tehdä kaupungissa asumisesta kaikille hiukan hauskempaa, sanoo Karinne Ven.


Kulttuurinen moninaisuus

Toukokuun lopussa kaupungissa järjestetään suuri paraati. Kulkueita lähtee viidestä eri laitakaupungin kohteesta yhtä aikaa ja kaikki päätyvät kaupungin keskustaan.

Karinne Venin mukaan paraati on ainutlaatuinen, koska kaikki Brysselin 19 kuntaa osallistuvat järjestelyihin yhdessä. Paraatin tarkoitus onkin symboloida kulttuurista moninaisuutta ja Brysselin kosmopoliittista luonnetta.

Kulttuurivuoden näkyvimpiä saavutuksia on lähes sadan historiallisen rakennuksen kunnostaminen.

- 1970-luvulla meillä oli poliitikkoja, joilla oli hyvin outo käsitys kaupunkiarkkitehtuurista. Silloin tehtiin myös paljon laittomuuksia. Kestää kauan ennen kuin kaupunki saadaan taas kuntoon, Karinne Ven arvioi.

Kaupungin monimutkaisen byrokratian ansiosta ovat mm. EU-kortteleiden arkkitehtuuri ja ympäristö murheellisessa kunnossa.

Kun Erkki Liikanen oli EU:n kiinteistöistä vastaava komissaari, järjestettiin ympäristön kehittämiseksi arkkitehtuurikilpailu. Kilpailusta on kulunut kaksi vuotta, mutta mitään ei ole tapahtunut. Kilpailun järjestäneet osapuolet kiistelevät yhä siitä, voittiko oikea ehdotus.

Koska kulttuurikaupunkeja on tänä vuonna yhdeksän, on myös EU:n tuki jokaista kaupunkia kohti tavallista vähäisempää. Lisäksi Brysselin paikalliset viranomaiset ovat olleet kitsaampia avustuksissaan kuin muut kulttuurikaupungit. Sponsoreitakin järjestäjien on ollut vaikea saada.

Lopputuloksena on, että Brysselin kulttuurivuoden budjetti on vain runsas puolet esimerkiksi Helsingin kulttuurikaupunkivuoden budjetista.

STT-IKK
14.4.2000


Ulkomaat -sivulle