Bryssel on muutakin kuin EU ja NATO
Brysselissä järjestetään ensi vuonna yli 350 kulttuuriin liittyvää tapahtumaa. Kulttuurikaupunkivuoden järjestäjät haluavat osoittaa, että heidän kotikaupungistaan löytyy muutakin kuin Euroopan unioni ja NATO.
- Edes täällä asuvat ihmiset eivät tiedä, miten hienoa
kulttuuria kaupungissa on tarjolla, Bryssel 2000:n
tiedotuspäällikkö Karinne Ven murehtii.
Brysselin kulttuurivuoden pääteema onkin Kaupunki ja urbaanin
elämän kehittyminen.
Vuoden aikana pyritään rakentamaan symbolisia siltoja yli
kielellisten, kulttuuristen ja taloudellisten rotkojen, joita Belgian
pääkaupungissa riittää. Brysselille kulttuurivuosi merkitseekin
enemmän kuin pelkkiä hauskoja tapahtumia ja festivaaleja.
Kaupunkilaisten, ja luonnollisesti myös matkailijoiden, toivotaan
löytävän esimerkiksi kuninkaanlinnan ympärillä sijaitsevat
museot ja niiden upeat taidekokoelmat.
Kesällä museot järjestävät yhteisiä tapahtumia yhteisen
Vuosituhannen vaihde -teeman mukaisesti.
Myös maailmankuulun arkkitehdin Victor Hortan rakennukset
kuuluvat kaupungin helmiin, joita Bryssel 2000 haluaa tuoda
esiin.
Brysselissä ohjelmaa ei ole rakennettu kansainvälisten
taiteilijoiden ympärille, kuten Belgian toiseksi suurimmassa
kaupungissa, Antwerpenissä, sen kulttuurikaupunkivuonna
1993. Brysselin ohjelman ensisijainen kohderyhmä ovat
paikalliset.
Kieliryhmien ongelmat
Kulttuurivuoden järjestäminen on Brysselissä ollut vaikeaa.
Kaupungin eri kieliryhmät eivät esimerkiksi päässeet
yksimielisyyteen ohjelmasta. Siksi Bryssel 2000 -organisaation
johtajaksi kutsuttiin skotlantilainen Robert Palmer kaksi vuotta
sitten.
Palmer oli Glasgown kulttuurivuoden johtaja vuonna 1990.
Brysselissä hänen suurin saavutuksensa tähän mennessä on
ollut se, että hän on saanut ranskankieliset vallonit ja
flaaminkieliset flaamit työskentelemään yhdessä.
Palmerin mukaan kulttuurikaupunkivuotta ei voi verrata
maailmannäyttelyyn tai olympialaisiin. Sen tavoitteena pitää
pikemminkin olla jokaisen kaupungin kulttuurisen
persoonallisuuden keksiminen, esitteleminen ja juhliminen.
Brysselillä on monimutkainen persoonallisuus. Kaupungissa asuu
noin miljoona ihmistä. Paikallisväestöstä 85 prosenttia puhuu
ranskaa ja 15 prosenttia hollantia äidinkielenään. Neljännes
asukkaista on ulkomailta saapuneita, kymmenettuhannet heistä
työskentelevät kansainvälisissä organisaatioissa ja yrityksissä.
Pakolaisia Brysseliin on tullut Pohjois-Afrikasta, Turkista ja
Kongosta.
- Belgiassa on monenlaisia ihmisiä. Sen vuoksi järjestämme
erilaisia tapahtumia. Haluamme tehdä kaupungissa asumisesta
kaikille hiukan hauskempaa, sanoo Karinne Ven.
Kulttuurinen moninaisuus
Toukokuun lopussa kaupungissa järjestetään suuri paraati.
Kulkueita lähtee viidestä eri laitakaupungin kohteesta yhtä
aikaa ja kaikki päätyvät kaupungin keskustaan.
Karinne Venin mukaan paraati on ainutlaatuinen, koska kaikki
Brysselin 19 kuntaa osallistuvat järjestelyihin yhdessä. Paraatin
tarkoitus onkin symboloida kulttuurista moninaisuutta ja
Brysselin kosmopoliittista luonnetta.
Kulttuurivuoden näkyvimpiä saavutuksia on lähes sadan
historiallisen rakennuksen kunnostaminen.
- 1970-luvulla meillä oli poliitikkoja, joilla oli hyvin outo käsitys
kaupunkiarkkitehtuurista. Silloin tehtiin myös paljon
laittomuuksia. Kestää kauan ennen kuin kaupunki saadaan taas
kuntoon, Karinne Ven arvioi.
Kaupungin monimutkaisen byrokratian ansiosta ovat mm.
EU-kortteleiden arkkitehtuuri ja ympäristö murheellisessa
kunnossa.
Kun Erkki Liikanen oli EU:n kiinteistöistä vastaava komissaari,
järjestettiin ympäristön kehittämiseksi arkkitehtuurikilpailu.
Kilpailusta on kulunut kaksi vuotta, mutta mitään ei ole
tapahtunut. Kilpailun järjestäneet osapuolet kiistelevät yhä
siitä, voittiko oikea ehdotus.
Koska kulttuurikaupunkeja on tänä vuonna yhdeksän, on myös
EU:n tuki jokaista kaupunkia kohti tavallista vähäisempää.
Lisäksi Brysselin paikalliset viranomaiset ovat olleet kitsaampia
avustuksissaan kuin muut kulttuurikaupungit. Sponsoreitakin
järjestäjien on ollut vaikea saada.
Lopputuloksena on, että Brysselin kulttuurivuoden budjetti on
vain runsas puolet esimerkiksi Helsingin
kulttuurikaupunkivuoden budjetista.
STT-IKK
14.4.2000
Ulkomaat -sivulle
|