EU:n laajentuminen ei sotke Suomen työmarkkinoita
EU:n itälaajentumisen ei odoteta tuovan Suomeen suurta aaltoa työnhakijoita uusista jäsenmaista. Ulkomaankauppaministeri Kimmo Sasi (kok.) totesi, että Suomeen todennäköisesti voi hakeutua jonkin verran työnhakijoita Virosta ja muista Baltian maista.
Suurta vyöryä tuskin tulee.
- Olennaista muutosta työmarkkinoille ei odoteta. Työehtosopimusten mukaista palkkaa on Suomessa maksettava kaikille, emmekä usko että syntyy epätervettä kilpailua työmarkkinoille, Sasi sanoi.
Hallituksen EU-ministerivaliokunta arvioi perjantaina tilannetta jäsenyysneuvotteluissa ja linjasi Suomen alustavia kantoja niihin.
Sitä vastoin sosiaaliturvajärjestelmään saattaa kohdistua uusia paineita, valiokunta totesi. Muualla Euroopassa on yleensä työntekoon perustuva järjestelmä, kun Suomessa ja Ruotsissa maksetaan etuuksia asumisen perusteella.
Samankaltaisia uhkakuvia tosin maalailtiin jo silloin, kun Suomi liittyi EU:n jäseneksi. Sasi myönsi, ettei tiedossa ole ensimmäistäkään suurperhettä muualta EU:sta, joka olisi jäsenyyden toteuduttua muuttanut Suomeen lapsilisien perässä.
- Mutta Lissabonista on aika paljon pitempi matka kuin Tallinnasta. On ainakin hyvä keskustella näistä asioista etukäteen, Sasi sanoi.
Neuvotteluissa kahdentoista hakijamaan kanssa on toistaiseksi sovittu vain helpoimmat kysymykset. Kaikki todella vaikeat ratkaisut ovat vielä edessä.
Näihin kuuluvat maatalouden tuki ja kaupankäynti maataloustuotteilla, työvoiman vapaa liikkuminen ja ympäristölainsäädäntö. Jotta kaksitoista hakijamaata saataisiin ympäristölainsäädännön alalla samalle tasolle kuin EU, tarvittaisiin arviolta 700 miljardin markan investoinnit.
Suomi linjaa yksityiskohtaisia kantojaan neuvotteluihin myöhemmin, sitä mukaa kun neuvottelut edistyvät. Hakijamaiden odotetaan pyytävän eri aloilla siirtymäaikoja ennen kuin ne ryhtyvät soveltamaan kaikkia EU:n sääntöjä. Esimerkiksi kasvinsuojelu-, terveys- ja hygieniasäännöt ovat vaikeita, mutta niistä tinkiminen hakijamaissa vaatisi EU:n sisäisen rajavalvonnan luomista.
Suomea kiinnostaisi taas valmisteverojen minimitaso EU:ssa. Tuontimäärät räjähtävät käsiin, jos Viro tulee nykyisillä alkoholin hinnoilla ja veroilla EU:n jäseneksi. Suomi vapauttaa alkoholin tuonnin muualta EU:sta yleiselle EU-tasolle vuonna 2004.
- Sitten saadaan sulkea kaikki Helsingin Alkot, Sasi ennusti.
Joustavuus helpommaksi
Ministerivaliokunta pohti myös meneillään olevaa hallitustenvälistä konferenssia, jossa EU:n perussopimusta uudistetaan. Suomi on nyt virallisesti linjannut, että joustavuussääntöjä voisi löyhentää siten, ettei päätökseen vaadita yksimielisyyttä.
Suomen mielestä päätös syvennetystä yhteistyöstä rajoitetummassa joukossa voitaisiin tehdä kahden kolmasosan määräenemmistöllä. Päätöksen taakse pitäisi kuitenkin saada myös vähintään kaksi kolmasosaa jäsenmaista, eli nyky-EU:ssa ainakin kymmenen.
Suomi katsoo myös, että yhteistyön on parempi tapahtua EU:n rakenteiden sisällä kuin ulkopuolella, jotta kaikki EU-maat voivat halutessaan liittyä mukaan. Kovin pieniä piirit eivät saisi olla - Suomen mielestä on pidettävä kiinni siitä, että yhteistyöhön lähtee aina vähintään puolet jäsenmaista.
Viime syksynä yksimielisyysvaatimus esti toteuttamasta Suomen ehdotusta, jonka mukaan muut maat kuin Espanja voisivat panna toimeen Eurooppa-yhtiödirektiivin määräykset työntekijöiden osallistumisesta.
Espanja esti muita tekemästä asiassa päätöstä, vaikka se itse olisi saanut jäädä soveltamisalan ulkopuolelle. Suomi kannattaa nyt sääntöä, jonka avulla muut olisivat voineet ohittaa Espanjan kannan.
STT-IA
14.4.2000
