Färsaaret erkaantumassa Tanskasta
Färsaaret on hitaasti mutta vääjäämättömästi irtautumassa Tanskasta. Piskuinen 45 000 asukkaan saariryhmä on elänyt tiiviissä yhteydessä emämaahan 600 vuoden ajan.Niukka poliittinen enemmistö, jota johtaa tasavaltalainen Högni Hoydal, on jo parin vuoden ajan valmistellut itsehallinnon vaihtamista itsenäisyyteen. Hankkeesta kaavaillaan kansanäänestystä ensi syksyksi.
Itsenäisyydellä on tällä haavaa jotakuinkin yhtä paljon kannattajia kuin vastustajiakin, mutta tunnelmat voivat vaihdella nopeasti, jos tanskalaispoliitikot erehtyvät käyttäytymään saarelaisten mielestä ylimielisesti.
Färsaarten itsehallintoviranomaiset ja Tanskan hallituksen edustajat ovat pitäneet useita kokouksia, joissa tunnelma ei ole ollut aina kovin lämmin. Kysymys on äärimmäisen herkkä, ja tunteet kuohuvat helposti puolin ja toisin.
Tanskan pääministeri Poul Nyrup Rasmussen on antanut ymmärtää, että Färsaaret saisi mieluiten kuulua jatkossakin samaan yhteisöön Tanskan ja Grönlannin kanssa. Hänen mielestään on kuitenkin färsaarelaisten asia päättää suhteistaan Tanskaan.
Färsaaret on Britannian pohjoispuolella sijaitseva EU:n ulkopuolinen itsehallintoalue, joka koostuu 18 saaresta.
Talous huolettaa
Monet färsaarelaiset epäröivät itsenäisyysasiassa, koska heitä huolestuttavat itsenäisyyden mahdollisesti mukanaan tuomat talousongelmat. Tanska avustaa Färsaaria vuosittain lähes miljardin Tanskan kruunun eli lähes 800 miljoonan markan könttäsummalla.
Itsenäisyyden vastustajat perustelevat tiiviiden siteiden säilyttämistä pääasiassa historiallisilla ja kulttuurisilla syillä, mutta tosiasiassa kyse on paljolti myös rahasta.
Saarelaisten piirissä on esitetty määrärahan pienentämistä asteittain useiden vuosien aikana. Tanska on kuitenkin ilmoittanut, että se voisi jatkaa itsenäisten Färsaarten budjetin rahoitusta korkeintaan kolmen neljän vuoden ajan. Sen jälkeen rahantulo loppuisi.
Pääministeri Nyrup Rasmussen on tehnyt selväksi, että itsenäisyyden myötä maa kantaisi täyden vastuun myös taloudestaan. Pääministeri on myös tarjoutunut uudistamaan vuodelta 1948 peräisin olevaa itsehallintolakia.
Toinen kansanäänestys
Tilanne on nyt samankaltainen kuin 1930-luvun lopulla ja 10-15 vuotta myöhemmin. Toisen maailmansodan aikana Färsaaret oli brittien miehittämä, ja miehittäjät kielsivät Tanskan lipun käytön.
Sodan jälkeen vuonna 1946 itsenäisyyskysymys nousi esiin, ja niukka enemmistö asettui kansanäänestyksessä kannattamaan itsenäisyyttä. Äänestyksen tulos julistettiin kuitenkin perustuslain vastaiseksi, koska Färsaaret oli ryhtynyt toimiin yksipuolisesti.
Kompromissiratkaisuksi löytyi itsehallintolaki, joka antoi färsaarelaisille itsemääräämisoikeuden tietyissä asioissa. Kaikki tärkeät päätökset tehtiin kuitenkin edelleen Kööpenhaminassa. Jotkut nurisivat, mutta rauha säilyi aina vuoteen 1992, jolloin Färsaarten talous romahti ja saarten yli pyyhkäisi konkurssiaalto.
Poliitikot pesivät kätensä, eikä kukaan muukaan halunnut ottaa vastuuta talouden romahtamisesta. Tilanne oli saarten asukkaille nöyryyttävä: 15 prosenttia muutti pois, ja kotiin jääneistä 25 prosenttia oli työttömänä.
Viime vuosikymmenen lopun taloudellinen nousukausi antoi uutta pontta itsenäisyyshaaveille. Itsenäisyysmielisiä innostavat myös Färsaarten merialueiden - mahdollisesti runsaat - öljyvarat.
STT-IKK
14.4.2000
