Huutokaupat houkuttavat Internet-osteluun
Internetistä on tullut monipuolinen markkinapaikka, jossa ostajien kukkarolla kärkkyvät nyt myös huutokauppiaat. Perinteisten ostopaikkojen ohella huutokaupat tuovat kaupantekoon myös oman jännityksensä.
Usein huutokauppatavaroiden myyjinä ovat yksityiset ihmiset,
joten tarjolla on lähinnä käytettyä tavaraa. Markkinoilla on
kuitenkin myös uuden tavaran kauppiaita, jotka houkuttelevat
asiakkaita lupauksilla halvemmista hinnoista.
Kauppiaat perustelevat hintojaan toimitila- ja
työvoimakustannusten pienuudella sekä ostamisella ilman turhia
välikäsiä.
- Ennen kuin vaikkapa televisio päätyy valmistajalta
kuluttajalle, se tekee monta mutkaa. Markkinointirahojen,
erilaisten tukien ja kassa-alennusten muodossa hintaan tulee
vähintään 40 prosenttia lisää, selvittää toimitusjohtaja Ari Myllymäki Bidletistä.
Hän toteaakin oikovansa vain suomalaisen kaupan rakenteita.
Internet-tavaratalo Bidlet.fi tuli Suomen markkinoille puolitoista
kuukautta sitten. Toimitusjohtajan mukaan sivuille on tänä
aikana rekisteröitynyt jo noin 8 000 käyttäjää; tarjouksia
tuotteista jätettiin maaliskuun aikana yli 20 000.
Menestykseen on kuitenkin vielä matkaa, sillä Ruotsissa
palvelua käytti viime joulukuussa yli 250 000 ihmistä ja
liikevaihto kipusi 10 miljoonaan kruunuun. Helmikuussa kauppa
kävi tätäkin hurjempana. Palvelun omistavat Aftonbladet ja
SBS-Broadcasting.
Jännitystä netin keinoin
Uutta ja ylijäämätavaraa myyvä Bidlet on esimerkki
nykyaikaisen kaupan tehokkuudesta. Asiakas tutustuu
tuotteisiin kotona päätteen ääressä, ja tavarat kuljetetaan
kotiovelle tai postitoimipaikkaan postiennakolla. Ostajan riski on
samanlainen kuin postiostajalla.
Varastoja ei juuri tarvita, puhumattakaan hienoista toimitiloista
tai suuresta määrästä työntekijöitä.
Ostajalle ylimääräistä jännitystä tuo se, että saadakseen
tuotteen itselleen, hän joutuu kilpailemaan siitä muiden
"huutajien" kanssa.
Ari Myllymäen mukaan kaupanteon suosio perustuu siihen, että
suomalaiset haluavat ostaa halvalla. Asiakkaan riskejä pyritään
minimoimaan siten, että tarjolla on vain merkkitavaraa.
- Vähittäiskaupat eivät tule koskaan katoamaan. Ihmiset
haluavat mennä koskettelemaan tavaroita, se on sosiaalinen
tapahtuma, Myllymäki uskoo.
Pohjoismaisen Bidletin lisäksi huutokauppaan voi osallistua
esimerkiksi Soneraplazan eDealissa, MTV3:n eTorilla, Keltaisen
Pörssin huutokaupassa sekä Bukowskin HuutoNetissä. Näistä
osassa huutaa voi myös GSM-puhelimen avulla.
Maailmanlaajuisesti hintoja voi hiisata alaspäin esimerkiksi
yhteisostoihin perustuvassa Letsbuyit.com:ssa.
Hagelstam tähtää reaaliaikakauppaan
Internetin uusista mahdollisuuksista tunnustaa olevansa
kiinnostunut myös Hagelstamin huutokauppa. Uusilla
mahdollisuuksilla toimitusjohtaja Mikael Schnitt tarkoittaa
reaaliaikaista kaupankäyntiä.
- Sitä ei vielä ole. Mutta varmasti se tulee, ja silloin pitää olla
mukana, hän sanoo.
Maailmassa ensimmäistä reaaliaikaista huutokauppaa aiotaan
kokeilla Ranskassa tämän kuun 21. päivänä. Tarkoitus on, että
ostajat voisivat olla mukana tilaisuudessa kuvan ja äänen kera
omien koneidensa välityksillä. Ostotarjoukset tehtäisiin hiirtä
näpäyttämällä.
Nykyisin Hagelstamin kohteista voi antaa netin kautta
ennakkotarjouksen, mutta varsinainen kauppa päätetään itse
tilaisuudessa.
Tulevaisuudessa yksittäisiä kohteita voitaisiin myydä myös
pelkästään netissä, vaikka Schnitt ei näekään siinä
nykykäytäntöön verrattuna kovin suurta järkeä.
Kuluttajansuojassa saattaa olla puutteita
Kuluttajansuojan kannalta netin huutokauppakokeilut voivat
muodostua ongelmallisiksi. Kuluttaja-asiamies Erik Mickwitzin
mukaan tavalliset postimyyntisäännöt eivät nimittäin nykylain
mukaan koske netistä ostettua uutta tavaraa.
Myöskään uuteen kuluttajansuojalakiin ei muutosta ole tällä
tietoa tulossa.
- En löydä perustetta sille, miksi se (uusien tavaroiden
huutokauppa) olisi tavanomaisten sääntöjen ulkopuolella,
Mickwitz ihmettelee.
Hän toivookin, että lakia muutettaisiin nykyistä kattavammaksi.
Toisaalta osa yrityksistä soveltaa postimyynnin sääntöjä jo
nyt, joten ostajalla on tuotteisiin seitsemän päivän vaihto- ja
palautusoikeus.
Käytetyillä tavaroilla kuluttajansuojaa ei ole. Kiistoissa
noudatetaan tavanomaisia kaupan sääntöjä. Viime kädessä
ratkaisijana on yleinen oikeusistuin eikä
kuluttajanvalituslautakunta.
Toistaiseksi Internetistä ostetut tavarat eivät ole
kuluttajanvalituslautakunnassa näkyneet. Mickwitzin mukaan
tuntemattomaan kauppiaaseen on kuitenkin hyvä suhtautua
samalla varovaisuudella kuin postimyynnissäkin. Vielä suurempi
varovaisuus on tarpeen ulkomailta ostettaessa.
STT-IKK
14.4.2000
Ajassa -sivulle
|