Suominen: Parlamentaarikkojen "pendelöinti" on suomalainen ilmiö
Europarlamentaarikko Ilkka Suomisella on perspektiiviä arvioida parlamentaarisen työskentelyn eroja kansallisella ja yhteisöllisellä tasolla.Eräs huomioista on se, että europarlamentaarikon ura käsitetään muissa jäsenmaissa toisin kuin meillä. Suomisen mukaan muut eivät "pendelöi" niin kuin suomalaiset. Tällä hän tarkoittaa sitä, että edustajat valitsevat selkeämmin ja toisen poissulkevasti kansallisen edustuslaitoksen ja Euroopan parlamentin välillä.
Suominen on kiinnittänyt asiaan huomiota jo henkilökohtaisistakin syistä. Puoluejohtaja- ja ministerikausien vanhat tuttavuudet ei juuri kävele vastaan Euroopan parlamentin pitkillä käytävillä. Euroopan parlamentissa vaikuttavat eri mahtimiehet kuin kansallisissa parlamenteissa.
Suomalainen kansanedustaja on voinut mitellä kannatustaan ensin Arkadianmäelle ja pian seuranneissa eurovaaleissa Brysseliin, ja itse valita kumman mandaatin käyttää. Suominen ei mainitse Paavo Väyrystä, mutta tämä on kiistatta tunnetuin parlamentaarinen pendelöijä.
Vastaavaa menettelyä ei ole tarpeenkaan harrastaa muualla, koska useimmissa jäsenmaissa puolueet asettavat ehdokkaansa listoille eurovaaleissa.
Listojen kärjestä lukien valituksi tulee niin monta ehdokasta kuin puolueen kokonaisäänimäärä edellyttää. Tällä menettelyllä Euroopan parlamentissa heikommin työskennellyt saattaa pudota listalla alaspäin.
Järjestely antaa edustajille mahdollisuuden luoda uraa Euroopan parlamentissa toisin kuin meillä. Äänestäjiin on toki pidettävä yhteyttä, mutta samaan aikaan ei ole yhtäläistä tarvetta mittauttaa kannatustaan kansalliseen parlamenttiin.
Uraohjukset huomispäivää
Suomisella on parlamentaarisen työskentelyn seuraamiseen kiinnostava näköalapaikka. Euroopan kansanpuolueen ja Euroopan demokraattien ryhmän (EPP-ED) varapuheenjohtajan roolissa hän pannut merkille, että suuntaus selkeään uravalintaan on yhä selvempi etenkin nuorten monitaitoisten kykyjen osalta.
Tällaisia edustaa esimerkiksi kokoomusmeppien oma tulokas Piia-Noora Kauppi, joka on Suomisen mielestä nopeasti omaksunut tavat ja käytännöt, miten europarlamentissa asioita voi viedä eteenpäin.
Tukea horjuvalle Prodille
EPP-ED-ryhmä on ensimmäisen kerran parlamentin suurin ryhmä. Sen tuki esimerkiksi ristitulessa kylpeneelle EU:n komission puheenjohtajalle, italialaiselle Romano Prodille on tärkeä.
Tämän viikon istunnossa Strasbourgissa Suominen tarjosi konkreettisesti tukea Prodille. Suominen käytti parlamentin suurimman ryhmän ryhmäpuheenvuoron Lissabonin huippukokouksen tuloksista.
- Luotamme täysin siihen, että Prodin johtama komissio pystyy osaltaan viemään Lissabonin tavoitteet läpi. EEP-ED -ryhmä ja uskoakseni koko parlamentti tukee ajoittain rakentavasti kritisoiden komission työtä.
- Kun sisämarkkinoiden epätäydellisyys nytkin johtuu jäsenvaltioiden jarrutuksesta, riippuu myös Lissabonin päätösten toteutuminen ennen kaikkea siitä, että tulevina vuosina jäsenvaltiot pysyvät Lissabonin juhlallisten teesien takana, Suominen sanoi.
Suominen ja Prodi istuvat Strasbourgin uudessa valtavassa parlamentin istuntosalissa lähekkäin, joten reaktiot olivat nähtävissä.
Suominen kertoi jälkeenpäin saaneensa Prodilta kiittävän nyökkäyksen ja silmän "vinkkauksen". Tuoreissa haastatteluissaan Prodi on joutunut varsin kiivaasti puolustamaan jopa julkisuuskuvaansa. Hänen esiintymistaitonsa ja kielitaitonsa on arvioitu kehnonlaisiksi. Hajamielisen professorin puheista on kuulemma vaikeata löytää punaista lankaa italiaksikaan.
MARGIT HARA
Strasbourg
14.4.2000
