Suomen EU-edustajien määrä putoamassa?
EU-parlamentin Ruotsin vasemmistoryhmässä on laskettu pienten jäsenmaiden edustajien määrän putoavan jopa alle puoleen nykyisestä, kun Euroopan unionin laajenee. Vähennys on todennäköisesti pienempi. EU-lähteiden mukaan Suomen kiintiöksi vuonna 2009 odotetaan 12-13 parlamentaarikkoa.
EU-parlamentin ruotsalaiset vasemmistoedustajat ovat tehneet laskelman parlamentaarikkojen eli meppien määrästä, kun unioni laajenee 27 maan yhteisöksi. Sen mukaan Suomi saisi vain seitsemän paikkaa.
Tällä hetkellä Suomella on 16 parlamentaarikkoa. Ruotsin kiintiö olisi 13 edustajaa 22:n sijasta. Irlanti menettäisi 15:stä mepistään kymmenen.
Asia nousee esille hallitusten välisessä konferenssissa (HVK). Kyseessä on parhaillaan käytävät jäsenmaiden väliset neuvottelut EU-rakenteiden uudistamisesta. Uudistus on välttämätön, koska nykyiset instituutiot on mitoitettu paljon pienemmälle jäsenmäärälle.
Neuvotteluja läheltä seuraava virkamies tyrmää ruotsalaisten laskelmat. Hänen mukaansa kiintiöissä sovelletaan mitä ilmeisimmin 1990-luvun alun laskukaavaa. Sovellus riippuu EU:n laajenemisvauhdista.
Amsterdamin sopimuksen mukaan parlamentissa voi olla enintään 700 edustajaa. Nykyisin heitä on 626.
- Katon ollessa 700 on varsin helppo laskea, että Suomelle tulisi 12-13 parlamentaarikkoa, virkamies sanoo.
Parlamentin pohjoismaiseen vasemmistoryhmään kuuluva Esko Seppänen (vas.) kuittaa niin ikään ruotsalaispaperin spekulaationa. Kyseessä eivät hänen mukaansa ole luvut, joista HVK-neuvotteluissa puhutaan.
- Se on täysin teoreettinen laskelma, Seppänen sanoo.
Meppien lukumäärä kiintiöidään luultavasti vasta vuonna 2009, seuraavan parlamenttikauden jälkeen. Alustavien kaavailujen mukaan asiasta päätetään erikseen sitä mukaan, kun uusia maita liittyy unioniin.
EU-parlamentti hyväksyi torstaina päätöslauselman HVK:sta. Siinä ei oteta täsmällistä kantaa siihen, miten meppien määrä pitäisi ratkaista, joskin 700:n katolle on yleinen tuki.
Parlamentin mukaan paikkajako pitäisi laskea kuitenkin siten, että kokonaisväkiluvussa huomioidaan 12 jäsenneuvottelut aloittanutta maata.
Kiintiö perustuu maiden väkilukuun
Kansalliset kiintiöt lasketaan EU:n noin 313 miljoonan asukkaan perusteella, mutta 12 uutta valtiota nostaa väkimäärän yli 480 miljoonaan. Turkki ei ole laskuissa mukana, sillä sitä tuskin hyväksytään jäseneksi aivan lähivuosina.
Ongelma on se, että 27 maan unionissa meppien määrä kasvaisi 897:ään. Luku ylittää noin 20 prosentilla 700 ylärajan. Tästä on kehitetty ajatus pudottaa kaikkien maiden kiintiötä 20 prosentilla, myös uusien tulokkaiden.
700 edustajan raja pitää, mikäli ensimmäiset liittyjät ovat puolentoista miljoonan asukkaan Viro, vajaan kahden miljoonan Slovenia ja 10 miljoonan Unkari. Katto kuitenkin vuotaa, mikäli samalla liittyy vajaan 40 miljoonan Puola.
Kaavailtu laskelma suosii pieniä jäsenmaita, varsinkin jos parlamentin ehdottama neljän maan edustajan minimi toteutuu. Toisaalta suurten valtioiden ääntenpaino ministerineuvostossa voi kasvaa. Tilannetta tasapainottaa lisäksi se, jos EU samalla lisää lainsäädäntötyössään ministerineuvoston, komission ja parlamentin yhteispäätöksiä.
Parlamentaarikkojen määrää ei ole vielä varsinaisesti käsitelty neuvotteluissa. EU-parlamentilla on varsin vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa asiaan, vaikka sen kaksi edustajaa onkin neuvotteluissa läsnä. Instituutioiden rakennemuutoksista päättävät EU-maat.
STT-IKK
14.4.2000
