Säästämisen painopiste yhä enemmän sijoituksissa

Aloitteleva sijoittaja voi hämääntyä erilaisten sijoitusvaihtoehtojen runsaudesta. Sijoitustoiminnassa esiintyvät käsitteetkään eivät välttämättä ole tuttuja. Sijoittaa voi esimerkiksi joukkolainoihin, vakuutuksiin, osakkeisiin tai erilaisiin rahastoihin. Yksi yleinen sijoitustoiminnan muoto ovat eläkerahastot.

Yleisesti voidaan todeta, että tällä hetkellä sijoittaminen on kannattavaa. Pörssinoususta johtuen esimerkiksi rahastojen viimeaikainen arvonkehitys on ollut valtaisaa. Osakepuolella taas odotukset teknologia- ja etenkin informaatioteknologiayritysten suhteen ovat korkealla.

Vaikka sijoitustoiminta leimataan usein julkisuudessa nopean rikastumisen tavoitteluksi, se todellisuudessa on useimmiten pitkäjänteistä ja suunnitelmallista varojenhoitoa.

Hyvin talouden pelisäännöt tunteva voi harjoittaa sijoitustoimintaa hyvinkin itsenäisesti, mitä nopeasti lisääntyvät sijoittamisen verkkopalvelut entisestään helpottavat.

Riskien pienentämiseksí sijoittajalle suositellaan usein ns. hajautettua salkkua, jossa sijoitukset jaetaan eri kohteisiin. Perussääntönä kaikessa sijoitustoiminnassa on, että suuren voiton tavoittelu kasvattaa riskejä, kun taas varmuutta kaipaava sijoittaa esimerkiksi perusteollisuuteen tai henkilökohtaiseen vakuutusturvaan.

Monta vaikuttavaa tekijää

Sijoitusjohtaja Jyrki Halosen mukaan sijoitustoiminnan suosion kovaan kasvuun on useita syitä.
- Yksi syy on varmaan säästötilien alhainen korkotaso. Toinen on tuotto ja se, että sijoittaminen on tullut mielenkiintoiseksi. Välillisesti teknologiaosakkeiden buumi on vetänyt mukaan uusia sijoittajia.

- Yhtenä syynä ovat myös välineiden kehitys, kuten internet ja lisääntynyt sijoitustoiminnan tiedonvälitys. Eri syistä myös ihmisten varallisuus on lisääntynyt, Halonen sanoo.

Hän kertoo, että sijoittajien odotukset ja kysyntä kohdistuvat laajalle alueelle.
- Suuri joukko ihmisiä on kyllästynyt matalaan korkoon ja he lähtevät hakemaan pankista ja yrityksistä rahastoja. Haetaan myös neuvontaa ja kokonaisvaltaista varallisuudenhoitoa.

- Nuorempi väki on innostunut käyttämään tekniikkaa ja Internetiä sijoittamiseen ja kaupankäyntiin.

Halosen mukaan sijoitustoiminta on tasapainoilua tuottojen ja riskien välillä.
- Pankki lähtee siitä, että meillä on tietty näkemys sijoitusmarkkinoista. Otetaan tuotto ja riski huomioon. Kenenkään ei kannata tehdä kaikkia sijoituksia osakemarkkinoille.

- USA:n osakemarkkinat ovat korkealla ja siellä talous vetää syklin huippuja. Nyt painotetaankin enemmän Eurooppaa, Aasiaa ja Japania.

Pankkien toimenkuva muuttuu

Halosen mukaan pankki toimii ensisijaisesti neuvonantajana ja markkinatiedon lähteenä, koska suuret linjat ovat sijoittajan päätettävissä.
- Jos asiakas sijoittaa rahastojen kautta, mikä on järkevää, hän tekee valinnan ostaako Euroopan rahastoa, kotimaista tai Aasian rahastoa.

Halonen kertoo, että pankit ovat siirtymässä yleisestikin entistä enemmän tietolähteiksi. Yksinkertaiset pankkipalvelut hoituvat jo helposti itsepalveluna.
- Koko ajan tapahtuu sen suuntaista kehitystä - kuten Ruotsissa. Siellä jo yli puolet pankkien säästämisestä tapahtuu muulla tavalla kuin ottolainauksena.

- Suomi on tullut perässä, mutta vauhti on kova. Yhä useammat ryhtyvät rahasto- ja vakuutussäästäjiksi.

Meritalla on muutamia perussijoituspalveluja, kuten säästöhenkivakuutus ja eläkevakuutus. Halosen mukaan kehityksen painopiste on nyt SOLO-palveluissa, käsittäen Internet-, GSM- ja WAP-sovellukset.

- SOLO-palveluissa sijoituspuolta kehitetään koko ajan. Sen kautta voi merkitä rahastoja, informaation määrä kasvaa. Jos osakepuoli kiinnostaa, tämän vuoden aikana muutkin kuin Helsingin pörssi tulevat mahdollisiksi kauppapaikoiksi.

- Palveluita tuotteistetaan laajemminkin. Meillä on mm. varallisuuden hoitoon keskittyneet yksityispankit, joista saa yksilöllistä, räätälöityä palvelua, Halonen sanoo.

Pankkialaakin säätelee kysynnän ja tarjonnan laki. Pankkien kannustimena kehittää palveluitaan on asiakkaiden vaatimustason kasvu.
- Enää ei pärjätä korkoinstrumenteilla. Toisaalta hyvistä palveluista ollaan myös valmiita maksamaan, Halonen toteaa.

Teknologiahuumassa riskejä

Halosen mukaan teknologiaosakkeisiin sijoittaminen on nyt itsestään selvyys, mutta hän muistuttaa myös ylilyöntien vaaroista.
- USA:n Nasdaq on tänä aamuna tullut alas 25 prosenttia. Se kuvaa teknologiaa kaikkein parhaiten ja on jo korjannut arvostustasoja.

- Arvostustasot ovat korkealla ja tulevat pysymään korkealla. Seurauksena ovat suuremmat riskit. Ei teknologiaa voi salkustaan jättää kokonaan pois, mutta varovaisuutta tarvitaan, Halonen neuvoo.

Nopeat tuottovaihtelut ja tietty epävarmuus kuuluvat sijoitustoimintaan. Tilisäästämiseen verrattuna sijoittaminen on herkempi ulkoisille tekijöille. Halonen ei myönnä, että lisääntyvä sijoitustoiminta suoranaisesti lisäisi pankkien riskejä.

- Asiakas tekee sijoituspäätökset itse ja vastaa siitä. Siinä mielessä se ei lisää riskejä.

- Toisaalta tiedetään, jos laajemmin ajatellaan sijoittamista osakerahastoihin, niihin sinällään sisältyy heilahteluriski. Voidaan ajatella, että jos pörssi voimakkaasti lamaantuu, niin sijoitustuotteiden kysyntäkin kärsii. Pankillekin se sellaista heilahtelua tekee.

- Kaiken kaikkiaanhan tämä on pitkäjänteinen ja iso juttu. Eivät ihmiset sijoita rahastoihin viikoksi tai kahdeksi.

Mahdollisuudet lisääntyvät

Verkkopalvelujen kasvu sallii tulevaisuudessa lähes rajattomat mahdollisuudet reaaliaikaiseen sijoitustoimintaan. Voitaisiin ajatella, että tietoverkkoihin syntyy globaali 24 tuntia vuorokaudessa kaikille avoinna oleva pörssi.

- Tällä hetkellä voi toteuttaa toimeksiantoja ja rahastomerkintöjä verkon kautta. Varmasti seuraava vaihe on vuorovaikutteisuuden lisääminen eli saa yksilöllisiä tarjouksia esimerkiksi indeksilainoista tai vähän erikoisemmista tuotteista, Halonen kertoo.

- Kaupankäynti tulee muuttumaan niin, ettei meklari ole enää välissä. Asiakas voi antaa suoraan pörssistä toimeksiantoja. Hän on ikään kuin markkinapaikalla.

MIKKO LAITINEN
14.4.2000

Talous -sivulle