Ruotsin taloudella menee lujaa
Ruotsin taloudella menee paremmin kuin vuosikymmeniin, sanoo Ruotsin valtiovarainministeri Bosse Ringholm. Hän esitteli torstaina valtiopäiville ns. kevätbudjetin. Ensi kerran vuosiin kevätbudjetissa ei esitetty lainkaan uusia säästötoimia.Kevätbudjetiksi nimitetään Ruotsissa hallituksen esitystä, jossa lyödään lukkoon lähivuosien talouden suuntaviivoja. Varsinainen budjetti julkistetaan syksyllä.
Vyönkiristyksen aika näyttää olevan kevätbudjetin valossa Ruotsissa ohi, ainakin toistaiseksi. Taistelua on nyt käyty lähinnä siitä, olisiko suotuisia suhdanteita käytettävä jättimäisen valtionvelan lyhentämiseen, niin kuin valtiovarainministeri haluaisi, vai olisiko varat käytettävä kalliiden uudistusten rahoittamiseen.
Ringholm sanoi lehdistötilaisuudessa torstaina, että kertaluonteisia tuloja, esimerkiksi teleyhtiö Telian myynnistä saatuja varoja, ei pidä käyttää pitkäaikaisten menojen sälyttämiseen valtiolle.
Sosiaalidemokraatit johtavat Ruotsin vähemmistöhallitusta, joka pysyy vallassa vasemmistopuolueen eli entisten kommunistien ja ympäristöpuolueen tuella.
Vasemmistopuolue on budjettineuvotteluissa vaatinut 35 tunnin työviikkoa, mutta sosiaalidemokraatit ovat Ringholm etunenässä torjuneet vaatimuksen, koska se tulisi heidän mielestään liian kalliiksi. Ympäristöpuolue on vaatinut verojärjestelmän uusimista niin, että energiaverot nousisivat, samoin kuin verotus muilla sellaisilla aloilla, jotka vahingoittavat ympäristöä.
Jonkinlaiset veronalennukset saattavat tulla ajankohtaisiksi syksyllä, Ringholm sanoi. Itse hän tuntui kuitenkin pitävän parempana, että rahat käytetään valtion velan maksamiseen.
Ruotsin valtiovelka oli vuodenvaihteessa 1 374 miljardia kruunua (n. 975 miljardia mk). Edellisessä vuodenvaihteessa velka oli ollut 75 miljardia kruunua vähemmän. Valtionvelka on näin jokaista ruotsalaista kohden 150 000 kruunua. Valtion velanmaksun korkoihin menee vuosittain 90 miljardia kruunua.
Vertailuna todettakoon, että Ruotsi käyttää vuosittain puolustusmenoihin 36 miljardia kruunua. Valtionvelan osuutta bruttokansantuotteesta on määrä vähitellen pienentää, tänä vuonna sen arvioidaan olevan 60 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Hallituksen tavoitteena on avoimen työttömyyden puristaminen 4 prosenttiin. Sen on laskettu olevan tänä vuonna keskimäärin 4,6 prosenttia.
Työttömyyden vähentämiseksi hallitus aikoo mm. antaa lisätukea työnantajille, jotka palkkaavat vähintään neljä vuotta työttöminä olleita ihmisiä.
STT-IA
14.4.2000
