Tutkijakouluista valmistutaan tohtoreiksi muita nopeammin
Erityisten tutkijakoulujen opiskelijat valmistuvat opetusministeriön selvityksen mukaan tohtoreiksi keskimäärin 32-vuotiaina eli viitisen vuotta keskimääräistä väittelijää nuorempina.Vuonna 1995 aloitetuissa tutkijakouluissa tohtorintutkintoa suoritetaan "ammattimaisesti", palkan turvin. Ensimmäisten runsaan neljän vuoden aikana eli viime kesään mennessä vajaa puolet opiskelijoista ehti tohtoriksi asti.
Mukaan on laskettu opetusministeriön ja Suomen Akatemian palkkaamat 1 830 tutkijaopiskelijaa.
Keski-ikätilaston ei uskota ratkaisevasti muuttuvan, koska yliopistot arvioivat suuren osan lopuistakin ehtineen väitösvaiheeseen viime syksynä. Tutkijakoulujen tavoitteena on, että väitöskirja syntyisi päätoimisilta opiskelijoilta neljässä vuodessa, ja suomalaisetkin tohtorit väittelisivät pian 30 vuotta täytettyään.
Väitelleistä tutkijakoululaisista oli naisia vajaat 40 prosenttia. Epäsuhtaa sukupuolten välillä löytyy lähinnä luonnontieteen ja tekniikan alalta, jossa vain joka viides uusi tohtori oli nainen. Hitaimmin valmistuvat kulttuuria ja yhteiskuntaa käsittelevät väitöskirjat, joiden tekemiseen neljä vuotta on niukka aika.
Tohtoreita jo toista tuhatta
Koska jatko-opintoja rahoitetaan myös Akatemian tutkimushankkeista, muilla apurahoilla tai teollisuuden varoin, ammattimaiseen tutkijakoulutukseen osallistui 1995-99 kaikkiaan 4 300 opiskelijaa eri pituisissa jaksoissa. Heistä noin joka kymmenes keskeytti opintonsa.
Hallituksen hyväksymän tutkimuksen ja koulutuksen kehittämissuunnitelman mukaan tutkijakoulujärjestelmää aiotaan laajentaa niin, että siitä tulisi keskeinen, joskaan ei ainoa väylä tohtorintutkintoon. Tohtoreita pitäisi neljän vuoden kuluttua valmistua 1 400 kappaleen vuositahtia. Viime vuonna tohtoreita valmistui kaikkiaan 1 165.
Tutkijakoulut 2000 -selvityksen mukaan opiskelijat olivat pääosin tyytyväisiä opetuksen tasoon. Kuitenkin vain joka kolmas luonnehti opiskeluympäristöään innovatiiviseksi ja kannustavaksi. Yleisimmin tutkijakouluja pidettiin "sallivina mutta passiivisina". Kaksi kolmesta opiskelijasta olisi kaivannut ainakin jonkin verran enemmän ohjausta.
Heikkoutena pienet palkat
Lähes kaikki tutkijakouluista valmistuneet tohtorit ovat työllistyneet opintojensa jälkeen. Myös useimmat opintonsa keskeyttäneet ilmoittivat syyksi töihin menon.
Sekä koulutettavat itse että tutkijakoulujen johtajat pitivät tutkijakoulujärjestelmän heikkoutena palkan pienuutta. Tutkijakoulutettavien peruspalkka on palkkaluokkien A 18 - A 20 -mukainen eli esimerkiksi viime vuonna 8 849-9 809 mk kuussa.
Viime vuonna alkaneella uudella nelivuotiskaudella tutkijakouluja toimii 97, ja niissä on yhteensä vajaat 1 300 opetusministeriön rahoittamaa opiskelupaikkaa.
Maanantaina julkistettuun kyselyyn vastasivat lähes kaikkien tutkijakoulujen johtajat sekä 1 726 ensimmäisen nelivuotiskauden opiskelijaa, joista 1 200 oli opetusministeriön ja Suomen Akatemian palkkaamia tutkijakoululaisia.
STT-IKK
14.4.2000
