Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Oikeustieteellinen väitös:

Virheellistä neuvontaa vaikea todistaa



Yksittäisen ihmisen on vaikea saada hyvitystä viranomaiselta saamastaan virheellisestä tai puutteellisesta neuvonnasta. Useimmiten suullisesti tapahtunutta neuvontaa on jälkikäteen vaikea osoittaa virheelliseksi.


Oikeustieteen lisensiaatti Kirsi Kuusikon mielestä neuvonnan virheellisyydet tulisi joissakin tapauksissa nähdä perusteiksi hakea korvausta. Esimerkkeinä hän mainitsee verotuksen ja sosiaalihallinnon alueet.

Kuusikon väitöstutkimuksen mukaan yksittäisen ihmisen on vaikeaa saada edes jonkinlaista hyvitystä tilanteessa, jossa hallinnolle asetetut vaatimukset neuvontatoiminnan toteuttamisessa eivät ole täyttyneet.

Kuusikon mukaan joissakin maissa oikeusasiamieheltä tai oikeuskanslerilta voi hakea oikeutta virheellisen neuvonnan perusteella.
- Suomessa nämä ylimmät laillisuuden valvojat antavat ohjausta yleensä vain "vastaisen varalle", Kuusikko toteaa.


Neuvonnan vastuu

- Neuvontaa ja tietojen antamista ei voi aina erottaa toisistaan. Neuvonnan vastuukysymykset kietoutuvatkin informaatiovastuun yleiseen problematiikkaan, Kuusikko kertoo.

Siten myös neuvontaa koskevat julkiselta toiminnalta vaadittava luotettavuus sekä luottamuksensuojan täyttymisen edellytykset, jotka saattavat vaikuttaa vahingonkorvausvastuuseen, toimiipa viranomainen viranomaisen ominaisuudessa tai yksityisoikeudellisessa oikeussuhteissa.

Kuusikon mielestä neuvonnan virheellisyydet tulisi eräissä tapauksissa nähdä poikkeuksellisiksi olosuhteiksi, joiden perusteella olisi mahdollista käyttää lainsäädännössä olevia kohtuullistamislausekkeita niin verotuksessa kuin sosiaalihallinnon alueella.


Asiakas aina väärässä

- Annetun neuvonnan osoittaminen jälkikäteen virheelliseksi on usein ongelmallista, koska neuvonta on tapahtunut yleensä suullisesti, Kuusikko sanoo.

Hänen mielestään hallinnon asiakkaan katsotaan usein ymmärtäneen asian väärin tai antaneen omasta tilanteestaan puutteellisia tietoja, joiden vuoksi annetut neuvot ovat virheellisiä. Virkailijan on myös vaikea muistaa yhtä tapausta muiden joukosta.

Eräissä maissa oikeusasiamiehet ottavat virheellisissä neuvontatapauksissa huomioon kertomusten johdonmukaisuuden ja eräänlaisen uskottavuuden korkealle asetetun näyttövelvollisuuden sijaan. Viranomaisen ei tulisikaan Kuusikon mielestä lähteä automaattisesti siitä, että asiakas on väärässä.

Oikeustieteen lisensiaatti Kirsi Kuusikko (s.1962) on aiemmin väitellyt filosofian tohtoriksi Suomen ja Skandinavian historiasta vuonna 1996. Kuusikko toimii integraatio- ja hallinto-oikeuden yliassistenttina Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnassa.

Kirsi Kuusikon väitöskirja Neuvonta hallinnossa tarkastettiin Lapin yliopistossa oikeustieteiden tiedekunnassa viime lauantaina.

STT-IA
14.4.2000


Kotimaa -sivulle