Ajan suunnassa lyhyesti
Naisten Viagra-kokeiluja tehty jo Suomessa
Viagrasta ei alustavien tietojen mukaan ole seksipilleriksi naisille - ainakaan siinä määrin, missä lääke tehoaa miesten potenssiongelmiin.
Lääkäripäivillä torstaina puhunut synnytys- ja naistentautien erikoislääkäri Marita Räsänen Kuopiosta yliopistollisesta sairaalasta sanoo, että vastaavaakaan naisten orgasmitablettia on liian aikaista odottaa.
- Vaikka naisten fyysiset seksuaalireaktiot ovat melko samanlaisia kuin miehillä, naisten seksuaaliongelmat ovat sen sijaan erilaisia kuin miehillä, Räsänen huomauttaa.
Tutkimusten mukaan 30-50 prosentilla naisista esiintyy erilaisia seksuaalihäiriöitä, joista haluttomuus ja kiihottumisongelmat ovat yleisimpiä.
Naisten sanotaan usein kaipaavan hellyyttä ja läheisyyttä kiihottuakseen seksuaalisesti. Myös lääketieteellisessä mielessä väittämä näyttäisi pitävän paikkansa.
- Mitä on halu? Tiedetään toki, että Viagra eli sen vaikuttaja-aine sildenafiili lisää verenkiertoa klitoriksessa ja emättimessä, ja näin parantaa mahdollisuuksia seksuaalisen nautinnon kokemiseen. Halu sen sijaan syntyy psykologisista tekijöistä, joita on mahdoton mitata, Räsänen sanoo.
Suomessa tehtyyn kahteen Viagra-kokeiluun on osallistunut noin 180 eri ikäistä naista. Tuloksia on odotettavissa vuoden-kahden sisällä.
Suomalaisten usko Jumalaan lisääntynyt
Suomalaisten usko Jumalaan lisääntyi viime vuosikymmenellä. Miltei puolet vastaajista ilmoitti loppuvuodesta tehdyssä kyselyssä uskovansa kristinuskon opettamaan Jumalaan, kun vuosikymmenen alussa määrä oli kolmannes.
Suomalaiset näyttävät uskovan yleisesti Jeesukseen kuolleista nousemiseen ja Raamatussa kerrottuihin ihmeisiin. Yli kaksi vastaajaa kolmesta pitää niitä vähintäänkin todennäköisinä.
Suomalaisten uskonnollisuutta on selvitetty muutaman vuoden välein vuodesta 1976 Kirkon tutkimuskeskuksessa.
Lumikirkko nousee taas Helsinkiin
Helsingin Senaatintorille nousee jälleen lumikirkko. Toista kertaa torille rakennettava kirkko jäljittelee paikalla vuosina 1727-1827 seissyttä kuningatar Ulriika Eleonooran puukirkkoa. Koko on tosin puolet esikuvastaan, 70 neliötä.
Talvella 1997 ensimmäistä kertaa pystyyn kasattu lumikirkko ihastutti noin 60 000 kävijää. Tänäkin talvena lumikirkossa aiotaan järjestetää mm. kaste-, vihki- ja hartaustilaisuuksia. Helsingin seurakunnasta kerrotaan, että muutamia varauksia perhejuhliin on jo tehty, mutta aikoja on myös täyttämättä.
Talkoovoimin rakennettava lumikirkko siunataan käyttöön 7. helmikuuta. Se on säätilasta riippuen avoinna noin kuukauden. Kirkon rakentava Helsingin Rakennusmestariyhdistys uskoo, että lumitilanne paranee luvattujen pakkasten myötä.
Lumi kovetetaan erikseen tykkylumeksi ja
muotoillaan seiniksi ja katoksi Senaatintorilla.
- Kannattaa käydä katsomassa paikan päällä,
kuinka rakennustyömaalla edetään, yhdistyksestä
vinkataan.
Lumikirkko jääveistoksineen ja äänimaisemineen juhlistaa tänä vuonna Helsingin 450-vuotissyntymäpäivää ja vuoden 2000 kulttuurikaupunkivuotta.
Bon Jovi levyttää Internetissä
Maailmanlaajuisesti yli 75 miljoonaa levyä myynyt, Suomessakin suosittu rockin menestyjä Bon Jovi päättää monen vuoden levyhiljaisuutensa.
Yhtye äänittää parhaillaan tulevaa albumiaan, ja äänityksiä on mahdollisuus seurata Internetin kautta. The Making Of Bon Jovi 2000 - A Web Sessions Exclusive löytyy osoitteista www.bonjovi.com ja www.rollingstone.com/bonjovi.
Studiosessioihin on päässyt Internetissä 10. tammikuuta lähtien. Äänitystapahtumia voi seurata vielä noin kuuden viikon ajan.
Ensimmäiset historiapäivät helmikuussa
Lahden seudulla järjestetään helmikuussa ensimmäiset suurelle yleisölle suunnatut Suomalaiset historiapäivät.
Neljän päivän aikana kuullaan esitelmiä niin Pohjoismaiden muinaisista ristiretkistä, Petsamon kysymyksestä kuin presidentti Paasikiven ja valvontakomission ajastakin. Ohjelmassa on myös vaikuttajien paneelikeskustelu vallasta, mediasta ja tulevaisuudesta.
Esiintyjäkaartiin mahtuu historiantutkimuksen kärkinimiä akateemikko Eino Jutikkalasta, professori Tuomo Polvisesta ja professori Matti Klingestä alkaen sekä muun muassa joukko tiedotusvälineiden päätoimittajia.
Historiapäiviä vietetään 10. helmikuuta Asikkalassa, 11.-12. helmikuuta Lahdessa ja 13. helmikuuta Hartolassa. Päivien järjestäminen juontaa juurensa Asikkalaan, jossa sijaitsee valtioneuvos J. R. Danielson-Kalmarin vanha huvila.
Huvilalla on jo yhdeksän kertaa pidetty vuotuinen asiantuntijoille suunnattu kutsuseminaari, jonka aiheet ovat luodanneet Suomen asemaa Euroopassa. Tapahtuman ideoijana on Asikkalan kunnan pyynnöstä toiminut suurlähettiläs Heikki Talvitie.
Matka 2000 -messuilla esittäytyy 54 maata
Matka 2000 -messut käynnistyvät Helsingin Messukeskuksessa 20. tammikuuta suurempana kuin koskaan aikaisemmin.
Yleisölle esittäytyy kaikkiaan 54 maata, joista Bulgaria, Kroatia, Tshekki ja Mali ovat messuilla ensimmäistä kertaa. Varsinaisena teemana ovat tänä vuonna Välimeren maat.
Messut tarjoavat tietoa eksoottisista kaukomaista, kaupunkilomista ja kotimaan kohteista. Matkailun ammattilaisille pidetään omia seminaarejaan, joiden aiheina ovat mm. elektroninen kaupankäynti ja kansainvälisen matkakaupan pelisäännöt.
Messujen yhteydessä Messukeskuksen E2-hallissa järjestetään Matkailuauto 2000 -tapahtuma, jossa on esillä lähes 60 ajoneuvoa edullisista perusratkaisuista ylellisiin luksusmalleihin.
Ensimmäinen messupäivä on varattu matkailualan ammattilaisille. Suurelle yleisölle tapahtuma avautuu perjantaina 21. tammikuuta kello 14. Messut jatkuvat sunnuntaihin saakka.
Suomalainen naurulokki talvehtii nyt Teksasissa
Hämeenkyrössä Pirkanmaalla rengastettu naurulokki talvehtii parhaillaan Fort Worthin kaupungissa Teksasissa. Matkaa Suomesta Yhdysvaltoihin havaintopaikalle kertyy 8 270 kilometriä.
Luonnontieteellisen keskusmuseon rengastustoimisto sai havainnosta tiedon maanantaina. Löytö on läntisin, mitä suomalaisesta linnusta on koskaan tehty.
Renkaan naurulokille kiinnitti tamperelainen Asko Puro jo kesäkuussa 1996. Renkaan onnistui Village Creekin saostusaltaalla lukemaan amerikkalainen lokkiharrastaja Martin Reid viime viikolla, 7. tammikuuta.
Atlantin takaa on aiemmin löytynyt neljä suomalaisella renkaalla merkittyä lintua: merikihu Grönlannista, suokukko Kanadasta, tiira Trinidadista ja merikihu Brasiliasta.
Koonnut: IA
14.1.2000
