Rahapolitiikan kiristys vakauttaisi Suomen tilannetta
Euroalueen huippumatalissa koroissa nousupaineita
Ekonomistit odottavat Euroopan keskuspankin nostavan kevään mittaan ohjauskorkoaan. Syynä tähän ovat euroalueen koheneva talouskasvu ja inflaation asteittainen kiihtyminen.Suomen kannalta EKP:n koronnosto olisi tervetullut ratkaisu. Meillä talous on viime vuodet kasvanut rivakammin kuin euromaissa keskimäärin, ja sama linja jatkunee myös tänä vuonna.
Vaikka Suomen taloudessa ei ole ollut nähtävissä suoranaista ylikuumenemista juuri muualla kuin pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoilla ja pörssissä, EKP:n rahapolitiikan kiristys auttaisi vakauttamaan yleistä talouskehitystä.
- Koronnosto olisi hyvä signaali, joka toivottavasti hillitsisi vilkasta luotonoton kasvua, katsoo tutkimusjohtaja Jaakko Kiander Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta.
Kiander uskoo EKP:n hilaavan kevään aikana ohjauskorkoaan puoli prosenttiyksikköä ylöspäin nykyisestä kolmesta prosentista.
Taannoisessa uutistoimisto Reutersin ekonomistikyselyssä arviot olivat samansuuntaisia. Markkinoilla on korkofutuureista päätellen odoteltu ohjauskoron nousevan alkukesästä jopa neljään prosenttiin.
- Jos meillä olisi edelleen oma raha ja itsenäinen keskuspankki, korkoa nostettaisiin varmaan enemmän kuin mitä EKP tekee, koska Suomessa moni taho haluaisi hillitä nousua rajummin, Kiander arvelee.
Keskuskauppakamarin ekonomisti Jukka Kero toivoo EKP:n huolehtivan, etteivät tiukennukset kurista euroalueen kannalta tärkeää Saksan talouskasvua.
- EKP:lla ei ole syytä lähteä revittelemään, koska inflaatio on pysynyt varsin hyvin aisoissa, vaikka esimerkiksi öljyn hinta on kallistunut rajusti, Kero muistuttaa.
Marraskuussa euroalueen inflaatioksi mitattiin 1,6 prosenttia, kun EKP:n hintavakaustavoite edellyttää lukemien pysyvän kahden prosentin alapuolella. Irlannissa ja Espanjassa inflaatiovauhti puhkaisi hintavakaustavoitteen rajan, mutta ei Suomessa.
Huippulöysää rahapolitiikkaa
Aika ajoin on esitetty huolta siitä, että euroalueen kokonaistilanteen mukaan määräytyvä korkotaso ei istu Suomen oloihin, koska meillä kasvu on ollut selvästi keskimääräistä nopeampaa.
Jukka Keron mukaan nämä huolet eivät ole aivan tuulesta temmattuja, etenkin kun mittareiden perusteella rahapolitiikka on tällä hetkellä löysempää kuin kertaakaan koko 90-luvulla.
Kero tosin tähdentää Suomen menestyksen riippuvan pitkälle ulkomaankaupasta. Jos kituliaana pysytellyt euroalueen keskusmaiden talouskasvu saa uutta puhtia matalien korkojen ansiosta, siitä koituu hyötyä Suomelle.
- Saksa on tärkein vientimaamme, joten pitää kantaa huolta siitä, ettei sen orastavalle kasvulle anneta myrkkyä liian korkeilla koroilla, Kero huomauttaa.
Jaakko Kianderin mukaan EKP:n rahapolitiikka on vaikuttanut merkittävästi siihen, että euroalueen kasvunäkymät vaikuttavat paremmilta kuin pitkiin aikoihin.
Matalien korkojen vuoksi euro on devalvoitunut suhteessa dollariin, mikä on lisännyt Euroopan kilpailukykyä. Lisäksi höllä rahapolitiikka on edistänyt kotimaista kysyntää.
- Matalat korot ovat myös auttaneet euromaita tasapainottamaan julkisia talouksiaan. Näin finanssipolitiikkaa ei tarvitse enää lähiaikoina kiristää, vaan se voi olla neutraalia, Kiander toteaa.
Tuloneuvottelut avainasemassa
Tulevat palkkaratkaisut puhuttavat niin Suomessa kuin muissa euroalueen maissa. Jukka Keron mukaan pelissä on paljon, koska tuloneuvotteluissa linjataan tuleva kustannuskehitys ja inflaatio-odotukset.
Hänen mielestään Saksan metalliliiton IG Metallin 5,5 prosentin korotusvaatimukset ovat "kovaa tekstiä", etenkin kun ne heijastuvat myös muissa euromaissa käytäviin tuloneuvotteluihin.
EKP:ssa palkkakehitystä seurataan silmä tarkkana. Keskuspankin pääekonomisti Otmar Issing viestitti alkuviikosta Brysselissä, että liian rajut palkankorotukset vaarantaisivat euroalueen hintavakauden ja talouskasvun.
Issingin mukaan euroalueella ei olla vielä sellaisessa tilanteessa kuin Yhdysvalloissa, jossa informaatioteknologian pönkittämä tuottavuuden lisäys mahdollistaa totuttua nopeamman talouskasvun ilman hintapaineita.
Jaakko Kiander arvelee Saksan palkankorotusten asettuvan lopulta suunnilleen samalle 2-3 prosentin tasolle kuin Suomessakin. Hänen mielestään tämä olisi sopusoinnussa EKP:n tavoitteiden kanssa, eikä aiheuttaisi ylimääräistä rahapolitiikan kiristystarvetta.
STT-MH
14.1.2000
