Niinistö: EMU kuin Wagnerin musiikki Twainille
Valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok.) vertaa euroalueen syntyä ja tulevaisuutta kirjailija Mark Twainin suhtautumisella musiikkiin ja erityisesti Richard Wagnerin musiikkiin. "Kyllä se varmasti hyvää on, mutta aivan varmasti se on vielä parempaa kuin miltä se kuulostaa."- Euroalueen osalta tilanne on sama. Se tulee osoittautumaan vielä paremmaksi kuin miltä se tällä hetkellä näyttää ja tuntuu, Niinistö sanoi tiistaina Helsingissä Suomi 2000-seminaarissa.
Hän kertasi EMU:n merkitsevän suurta murrosta eurooppalaiseen talouspolitiikkaan, mutta myös maailmanlaajuisesti.
- Itse asiassa oli mielenkiintoista seurata maailmanlaajuisesti käytyä keskustelua EMU:sta. Skeptisyys siihen, että eurooppalaiset kykenevät rakentamaan talous- ja rahaliiton loppuun, oli melkoista luokkaa, hän muisteli.
- Euroopan poliittinen ja taloudellinen päätöksentekokoneisto yllätti maailman muut saman alan vaikuttajat, Niinistö kuvasi.
Talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen vaikutukset tulevat Niinistön arvion mukaan näkyviin hiljalleen, vaikka "käänteisiä" vaikutuksia näkyi jo puolisentoista vuotta sitten.
- Suomen korkoero Saksaan kaventui emu-valmistautumisen aikana, nyt olemme tasoissa. Myöskään Venäjän talouden romahtaminen vuonna 1998 ei näkynyt Suomessa kuten muissa Pohjoismaissa, joissa oli liikehdintää niin korko- kuin valuuttapuolellakin, hän muistutti.
Uudenlaista vakautta
EMU antaa Niinistön mielestä Suomen taloudelle täysin uudenlaista vakautta.
- Häiriöitä ei vielä ole esiintynyt. Lainalaisuus on että häiriöitä tulee, myös euroalueelle. Nyt on aika varautua häiriöihin, hän kuitenkin varoitteli.
Eräänlaisena oireena mahdollisista häiriöistä Niinistö kuvasi Saksan tapahtumia vaalien aikaan noin vuosi sitten.
- Alkoi ilmetä jonkinasteista väljyyttä ja Saksan vaalitulos oli sen ajatuksen esiin nostaja. Saksassakin tästä väljyydestä jouduttiin luopumaan, ei ollut toista talouspolitiikan linjaa, joka olisi antanut mahdollisuuden irrota Maastrichtin kriteereistä, Niinistö sanoi uskoen, että Saksan selvä takaisinreivaus on eräs avain siihen, että Euroopan talous nyt näyttää lähtevän liikkeelle.
Sosiaalinen kontrolli
EU:n rahakirstunvartijoiden ministerineuvostossa (ECOFIN) seurataan tiiviisti toisten jäsenmaiden tekemisiä ja yhteisössä vallitsee sosiaalinen kontrolli.
Sosiaalinen paine aiheuttaa sen, että kansallisiin hallituksiin kohdistuu paineita, jos ne pyrkivät toimimaan kansallisesti hyötyen, mutta laajemmin euroalueelle vahinkoa aiheuttaen. Tässä mielessä tulee esiin kansallisen päätösvallan pienoinen vaje: on vaikea hölmöillä ja erityisen vaikeaa hölmöillä toisten piikkiin, Niinistö heitti.
EMU-maiden joukkoon on innokkaasti pyrkimässä mukaan Kreikka ja ulkopuolella on edelleen kolmikko Iso-Britannia, Ruotsi ja Tanska. Suomessa on toivottu, että erityisesti Ruotsi tulisi mukaan EMU:un.
- Luulen, että olisi ollut aihetta alusta alkaenkin tulla, Niinistö sanoi.
- On nimittäin koettu, että Ruotsi jätti muut kantamaan riskiä ja on itse valmis poimimaan hedelmiä. Suomi ei näin tehnyt huolimatta siitä, että meillä poliittinen oppositio voimakkaasti olisi halunnut samanlaista suhtautumista.
Velkaa lyhennettävä määrätietoisesti
Niinistö pitää talouspolitiikan ehdottomana johtotähtenä edelleen valtionvelan supistamista, vastaahan velan hoitorasite vastaa noin sosiaali- ja terveysministeriön tai opetustoimen budjettivaroja.
- On synnytettävä pelivaraa ja estettävä menojen suuri nousu. Jos talous kääntyisi laskuun, jouduttaisiin leikkaamaan se kaikki kaunis jota nyt luotaisiin, Niinistö sanoi viitaten eduskunnassa virinneeseen henkeen menojen kasvattamisesta.
- Tuo uusi budjettivalta näköjään tarkoittaa sitä, että on valtaa tehdä lisämenoja. Minusta se ei vaadi kovin paljon taitoja. Kuka tahansa osaa käyttää rahaa, jos sitä rahaa mukamas on käytettävissä, Niinistö jatkoi uskollisena aiemmalle linjalleen.
Valtion "sivuväliintulo"
Taloudenpito ei ole kiinni pelkästään hallituksen päätöksistä. Neljä vuotta koettu tulopoliittinen kokonaisratkaisu ei toteutunut, vaan liitot pyrkivät nyt erikseen tekemään omia ratkaisujaan.
Niinistön mielestä valtiolla on roolinsa myös palkkaratkaisussa.
- Minusta on muistettava ja toistettava se, mitä hallituksen puolesta syksyllä sanottu: jos saavutettavissa on maltillinen palkkaratkaisu, valtiovallan kannattaa olla "sivuväliintulijana" tarjoamalla veroporkkanaa, Niinistö sanoi.
Jos tuloneuvotteluissa päästään ratkaisuun, joka koskee noin miljoonaa palkansaajaa, sitä voitaisiin Niinistön mukaan kuvata "eräänlaiseksi minitupoksi", jossa yhteydessä jo veronalennusväliintulo voisi toteutua.
Suhdannepoliittinen tilanne ei toisaalta nyt suosisi veronalennuksia, erityisesti jos palkankorotukset ovat korkeita.
- Voi tietysti olla että pari kolme vuotta selvitään korkeilla palkankorotuksilla ja suurilla veronalennuksilla ja näennäisesti kaikki näyttäisi menevän kovinkin hyvin. Se törmäys, joka sitten tapahtuu, tulee kuitenkin olemaan ankaran puoleinen.
- Tässä suhteessa me olemme tietyllä tavalla vedenjakajalla: kyetäänkö suomalaisessa talouspolitiikassa pitämään selkä suorana ja pää pystyssä huolimatta siitä, että houkutukset ovat melkoisia, Niinistö sanoi.
ILKKA AHTOKIVI
14.1.2000
