Ehdokkaat lähtevät toiselle kierrokselle periaatteessa tyhjältä pöydältä
Toisella kierroksella tavoitellaan orpoja ääniä
Presidentinvaalien toisen kierroksen voittaa ehdokas, joka onnistuu pitämään oman kierroksensa kannatuksen ja voittamaan puolelleen tarpeeksi vapaiksi jääneitä ääniä.Tarjolla on noin 800 000 isännätöntä ääntä. Lisäksi huomattava osa äänioikeutetuista jäi nukkuvan puolueen riveihin.
Parhaat pyyntialueet ovat Helsinki ja Uusimaa. Helsingin vaalipiirin äänistä tarjolla on lähes 27 prosenttia. Uudellamaalla tämä osuus on 28 prosenttia.
Myös vihreillä on annettavaa kaikkein suurimmissa vaalipiireissä. Heidi Hautala (vihr.) menestyi parhaiten Helsingissä, jossa hän keräsi lähes 22 000 ääntä.
Tämän perusteella voisi olettaa, että Halosen ja Ahon kampanjointi suuntautuu nimenomaan näille alueille. Suhteellisen hyvät apajat ovat myös mm. Varsinais-Suomessa ja Vaasan vaalipiirissä.
Presidentinvaalit eivät noudata eduskuntavaalien poliittisia virtauksia, mutta puolueiden kannatuksella kullakin alueella on silti merkitystä.
Hyvä organisaatio on tarjolla siellä, missä ehdokkaiden taustapuolueet ovat menestyneet.
Tämä näkyy Halosen rynnimisestä SDP:n vahvoilla alueilla etupäässä kaupungeissa. Esko Aho menestyi puolestaan parhaiten mm. Vaasan, Oulun ja Lapin vaalipiireissä sekä maaseudulla yleensä.
Äänestäjät eivät saa testamentteja
Pudonneet presidenttiehdokkaat ja puoluejohtajat varoivat sunnuntaina visusti neuvomasta omaa kannattajakuntaansa, miten toisella kierroksella pitäisi äänestää.
Ainoastaan Hautala antoi ymmärtää, että hän kallistuu Halosen suuntaan. Perussuomalaisten ehdokas Ilkka Hakalehto ilmoitti jo varhain, ettei hän äänestä toisella kierroksella, jos hän itse ei ole mukana.
Molempien toisen kierroksen ehdokkaiden kampanjatoimistot tutkivat tarkkaan, minne toisen kierroksen vaalityön pääpaino suunnataan.
Se sanelee osaltaan tilaisuuksien pitopaikat, sanoman sisällön ja mainonnan suuntaamisen. Ensimmäisen kierroksen tulos ei Halosen ja Ahon mielestä millään tavoin ratkaise itse vaalia.
Toiselle kierrokselle tyhjältä pöydältä
Halonen ja Aho lähtevät vaalin toiselle kierrokselle periaatteessa tyhjältä pöydältä. Vaalivalvojaisissa korostettiin monissa puheissa, ettei toisella kierroksella ole annettu vielä yhtään ääntä.
Käytännössä ehdokkaiden kampanjoissa kuitenkin lähdettäneen siitä, kumpikin pitää ensimmäisellä kierroksella saamansa kannattajat. Kampanjoiden keskeisenä kohteena ovat näin ollen "vapaat" äänet.
Ensimmäisellä kierroksella hyväksyttyjä ääniä annettiin noin 3 058 000. Haloselle ja Aholle kertyi näistä yhteensä noin 2 275 000. Muille ehdokkaille kertyi yhteensä lähes 783 000 ääntä. Lisäksi yli 9 000 ääntä hylättiin.
Äänioikeutettuja ulkosuomalaiset mukaan luettuina on yli 4 167 000. Näin ollen "nukkuvia" ääniä ensimmäisellä kierroksella oli yli 800 000.
Halonen sai alustavan laskelman mukaan 1 224 063 ääntä eli tasan 40 prosenttia annetuista eli hyväksytyistä äänistä. Aholle kertyi 1 051 123 ääntä eli 34,4 prosenttia äänistä.
Muut ehdokkaat jäivät kauaksi näistä luvuista. Kokoomuksen Riitta Uosukaisen äänisaalis 391 852 eli 12,8 prosenttia äänistä. RKP:n Elisabeth Rehnin äänimäärä oli 241 739 eli 7,9 prosenttia.
Vihreiden Heidi Hautala ylitti 731:llä 100 000 äänen rajan. Hakalehto sai runsaat 31 000 ja remonttiryhmän Risto Kuisma vajaat 17 000 ääntä. Tarkastuslaskenta tuo varmasti muutoksia äänimääriin, mutta näillä muutoksilla ei ole käytännön merkitystä.
Äänestysvilkkaus jäi yli viisi prosenttiyksikköä alhaisemmaksi kuin kuusi vuotta sitten vaalin ensimmäisellä kierroksella. Kotimaan äänestysprosentti oli tällä kertaa 76,9. Ulkosuomalaiset mukaan laskettuina kokonaisäänestysprosentti oli 73,6.
Vaalin toinen kierros pidetään 6. helmikuuta. Ennen varsinaista vaalipäivää pidetään ennakkoäänestys samaan tapaan kuin ensimmäisellä kierroksellakin.
STT-IA
17.1.2000
